Blogi

Ovatko hoitajamitoitukset kohdallaan?

  Helena Vertanen, puheenjohtaja

Kuntasektorin työehtosopimusneuvotteluja vauhdittamaan aloitettu hoitoalan ylityö- ja vuoronvaihtokielto ajoi Suomen terveydenhuollon monin paikoin lähes kaaokseen muutamassa päivässä. HUS:n vs. johtajaylilääkäri Petri Bono oli jo ylityö- ja vuoronvaihtokiellon ensimmäisenä päivänä (6.2.18) Ylelle antamassaan haastattelussa huolissaan potilasturvallisuudesta. Bono kertoi, että mm leikkauksia oli jouduttu perumaan ja päivystyksissä oli ollut ruuhkaa. HUS:n toimitusjohtaja Aki Lindén puolestaan totesi Helsingin Sanomien haastattelussa 8.2.18, että ylityöt ovat vakiintunutta toimintaa, ja että ylitöistä maksetaan HUS:ssa kymmeniä miljoonia euroja vuodessa. Onko tosiaan niin, että terveydenhuollon yksiköiden toiminta on hoitajien venymisen ja joustamisen varassa? Kannattaisiko palkata lisää hoitajia noilla miljoonilla?

Samankaltaisia viestejä kantautui muistakin sairaanhoitopiireistä. Apuun työpaikoille haalittiin kaikkia kynnelle kykeneviä. Tilanne on hyvin huolestuttava. Osaavia hoitotyön johtajia on siirretty muihin tehtäviin. Kuka vastaa osaamisesta ja sen arvioinnista? Liittoon tulleiden yhteydenottojen mukaan lähiesimiehellä ei ole tietoa henkilöstönsä osaamisesta. Miten varmistetaan jatkossa osaaminen? Hoitajat eivät ole heittopusseja, joita heitellään paikasta toiseen tulipaloja sammuttamaan ilman hyvää perehdytystä.

Helmikuun alussa julkaistiin uusimmat tulokset Työterveyslaitoksen Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimuksesta. Seurantatutkimuksella selvitetään sairaalahenkilöstön työtä ja työssä tapahtuvia muutoksia sekä niiden vaikutuksia henkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin. Viimeisimpien tutkimustulosten mukaan sotealan työntekijöitä kuormittaa epävarmuuden tunne, eivätkä he koe pääsevänsä vaikuttamaan omaa työtään koskeviin muutoksiin riittävästi. Myös pelko työmäärän kasvusta on noussut. Lähes 40 prosenttia sairaala- ja terveydenhuollon henkilöstöstä pelkää työmääränsä kasvavan yli sietokyvyn. Vuonna 2015 vastaava osuus oli 28 prosenttia.

Hoitajamitoituksien täytyy olla oikeassa suhteessa toimintaan. Hoitotyön johtajat ja esimiehet ovat avainasemassa hoitotyön mitoituksien kuntoon saattamisessa, hoitotyön kehittämisessä ja hoitohenkilöstön koordinoinnissa. Nykytilan arviointiin tarvitaan hoitoprosessin kuvaamista ja siihen tarvittavan henkilömäärän arvioimista. Tällöin tiedetään, millaisella vakinaisella henkilöstöllä toiminta pyörii ilman ylityötä ja vuoronvaihtoja, joita toki tulee lyhyiden, ennakoimattomien tilanteiden vuoksi. Vuoronvaihtoja voi tulla myös henkilöstön omista tilanteista johtuen. Hyvä työnantaja joustaa!

Hoitotyön johtajilla ja esimiehillä täytyy olla työssään mahdollisuus muuhunkin kuin tulipalojen sammuttamiseen eli akuutin henkilöstövajauksen paikkaamiseen. Työssä pysyminen ja rekrytointi ovat avainasemassa hoitajavajeen täyttämisessä. Osaavaa henkilöstöä voidaan rekrytoida ja sitouttaa työhön monin keinoin. Näihin kuuluvat palkkauksen ohella esimerkiksi hyvä perehdytys, mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön, selkeät pelisäännöt ja itsensä kehittämisen mahdollisuudet koulutuksien ja osaamisvaihtojen avulla. Sotessa osaava, motivoitunut henkilökunta on kilpailuvaltti, johon kannattaa panostaa. Hyvä työpaikka on myös vetovoimainen työpaikka!