16.12.2016 ALAKKO NÄÄ MUA? – Kiusataanko teillä? -Piritta Hiltunen

16.12.2016 ALAKKO NÄÄ MUA? – Kiusataanko teillä?

  Piritta Hiltunen, sh, TtM, hallituksen jäsen

”Yli 100 000 palkansaajaa kokee joka päivä olevansa kiusaamisen kohteena työpaikallaan.” (Työterveyslaitos)”
”Noin joka neljäs suomalaispalkansaaja on joutunut joskus itse työpaikkakiusaamisen
kohteeksi” (Tilastokeskus)
”Terveydenhuollon asiantuntijat kertovat muita useammin kiusaamishavainnoista
työpaikallaan” (Tilastokeskus)

Työterveyslaitoksen määritelmän mukaan työpaikkakiusaaminen on toistuvaa, pitkään jatkuvaa, systemaattista kielteistä kohtelua, loukkaamista, alistamista ja mitätöintiä. Tilastokeskus on määritellyt kiusaamisen ”työyhteisön jäseneen kohdistuvaksi eristämiseksi, työn mitätöimiseksi, uhkaamiseksi, selän takana puhumiseksi tai muuksi painostukseksi”.

Kiusaamistilastojen valossa näyttäisi siltä, että ikä ei tuo viisautta vaan työpaikkakiusaamista esiintyy siinä missä koulukiusaamistakin, ellei jopa enemmän. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan kiusaaminen yhdistyy ammattialasta riippumatta moniin työympäristön epäkohtiin. Jatkuvaa kiusaamista esiintyy esimerkiksi selvästi enemmän (11%) työpaikoilla joilla kiire aiheuttaa erittäin paljon rasitusta ja huomattavasti vähemmän niillä työpaikoilla joissa työt on organisoitu hyvin (4%) kuin huonosti (13%). Tilastot osoittavat myös, että kiusaaminen on sote-alan työpaikoilla huomattavasti yleisempää kuin muilla työpaikoilla. Työn luonteen huomioon ottaen tulos on vähintäänkin hämmentävä. Eikö juuri näillä aloilla jos jossain, ilmapiirin tulisi olla kaikissa tilanteissa toisia ihmisiä kunnioittava ja kaikenlaiselle epäasialliselle käyttäytymiselle nollatoleranssi.

Turun yliopistosta tänä syksynä valmistuneessa Pro gradu-tutkielmassa on tutkittu hoitajien kokemuksia työpaikkakiusaamisesta ja sen yhteyttä hoitotyöhön sekä potilaiden hoitoon (Airola 2016). Tulokset kertovat kiusaamisen ilmenevän monin eri tavoin, esim. toisen työuran tuhoamisen yrittämisenä, valta-aseman kautta tapahtuvana kiusaamisena, kieltäytymisenä avun tai tietojen antamisesta toiselle, selän takana tapahtuvana ilkeilynä, vähättelevänä käytöksenä, fyysisenä kiusaamisena, yhden hoitajan ilkeilynä muille tai useamman hoitajan epäasiallisena käytöksenä muita kohtaan. Kiusaamisella koettiin olevan yhteys potilaiden hoitoon ja hoitotyön tekemiseen.

Myös lääkärilehdessä nostettiin hiljattain esille kysymys ”Sallitaanko sairaalassa huonompi käytös kuin muilla työpaikoilla?” (Hietanen 2016). Eilen 15.12. Aamulehti uutisoi kahden lääkärin käyttäneen henkistä ja fyysistä väkivaltaa työpaikallaan Taysissa vuosina 2010–2011. Vuonna 2015 toteutetussa työhyvinvointitutkimuksessa kiusaamisen ja syrjinnän kokemuksia ilmenee edelleen runsaasti. Kysymys ”Sallitaanko sairaalassa huonompi käytös kuin muilla työpaikoilla” on siis tosiaankin ajankohtainen.

Tulokset ovat hälyttäviä. Yhdelläkään työpaikalla ei tule hyväksyä kiusaamista missään muodossa. Hiljainen hyväksyntä ja vähättely eivät niin ikään tilannetta paranna. Jokainen meistä on vastuussa itsestään ja omasta käyttäytymisestään. Pieni itsetutkiskelu ja oman toiminnan pohdiskelu voi olla silloin tällöin paikallaan. On myös oltava rohkeutta puuttua.  Puitteet toimivalle ja hyvinvoivalle työyhteisölle luodaan johdon tasolta. Akavan sairaanhoitajat ja Taja on nostanut esille sote-johtamisen suuntaviivoissa keskeisinä asioina mm. hyvinvoivan työyhteisön ja ihmisten hyvän kohtelun. Esimiehen velvollisuus on johdonmukaisesti puuttua epäasialliseen käyttäytymiseen, mutta ennen kaikkea työyhteisöissä tulisi olla selkeät pelisäännöt ja toimintamalli jonka avulla ehkäistään tilanteiden syntyminen. Hyvinvoiva työyhteisö on organisaation etu, sillä työpaikkakiusaaminen vaikuttaa negatiivisesti paitsi kiusattuun, myös sivusta seuraajiin (Lallukka ym 2013). Tällä puolestaan on vaikutus mm. työn tuottavuuteen, turvallisuuteen ja asiakastyytyväisyyteen. Pidetään siis toisistamme huolta!

Lähteet:

Airola J (2016) Hoitajien kokemukset työpaikkakiusaamisesta ja sen yhteyttä hoitotyöhön sekä potilaiden hoitoon. Pro gradu-tutkielma, Turun yliopisto.

Hietanen P (2016) Tylyttäminen ei kuulu ammatillisuuteen. Lääkärilehti 22/2016 vsk 71.

Lallukka ym (2013) Kiusatut käyttävät tavallista enemmän psyykenlääkkeitä – Työpaikkakiusaaminen uhkaa työntekijöiden mielenterveyttä. Duodecim 2013;129:1634–6.

Tilastokeskus (2014) Työolojen muutokset 1977-2013.