Esimiestyö keskeisessä asemassa hoitajien kokeman väkivallan ehkäisemisessä ikääntyneiden hoitotyössä

    Vilhelmiina Lehto Sh, TtM, Gerontologian alan väitöskirjatutkija, Akavan sairaanhoitajat ja Taja:n varapuheenjohtaja

Yle uutisoi tänä aamuna THL:n tuoreesta kyselystä, josta kävi ilmi, että jopa kahdeksan kymmenestä vanhuspalveluiden työntekijästä on joutunut väkivallan kohteeksi (Yle 17.11.2017). Uutinen on äärimmäisen surullista luettavaa. Kenenkään ei pitäisi joutua kokemaan väkivaltaa työssään. Keinoja asiaan puuttumiseen on kuitenkin olemassa. Työ muistisairaiden kanssa on haastavaa ja vaatii ammattiosaamista. Tätä ammattiosaamista on pidettävä jatkuvasti yllä. Esimiestyö on yksi keskeisimpiä tekijöitä ikääntyneiden hoitotyössä ilmenevän väkivallan vähentämiseksi.

On aivan selvää, että pelkällä esimiestyöllä ei vanhustenhoidossa tapahtuvaa väkivaltaa saada poistettua. Näyttöä on kuitenkin siitä, että esimiestyöllä voidaan ainakin välillisesti vaikuttaa moniin tekijöihin, joilla on mahdollisuus vähentää riskiä joutua kohtaamaan väkivaltaista käytöstä. Esimiehen on tärkeää kannustaa hoitajia raportoimaan kokemastaan väkivallasta. Kun tällaisesta tilanteesta raportoidaan, on siihen aina jollakin tavoin puututtava, jotta raportointia ei tehdä vain raportoinnin takia.

Kiire on esimerkki tekijästä, joka ei kerta kaikkiaan sovi yhteen muistisairaiden hoitotyön kanssa.  Kiirettä voi aiheuttaa vajaus työntekijöissä. THL:n tutkimuspäällikkö Tomi Sinervo Yle:n artikkelissa kommentoi, että hoitajamäärän lisääminen ei tutkimuksien mukaan vähennä väkivaltaa olennaisesti (Yle 17.11.2017). Kiire voi kuitenkin syntyä myös muista tekijöistä.  

Henkilökunnan suuri vaihtuvuus luo kiireen tuntua. Kokeneiden työntekijöiden aika kuluu jatkuvasti uusia työntekijöitä kouluttaessa. Joskus yksittäisen työvuoron tuuraava keikkalainen saattaa saada vain muutaman minuutin perehdytyksen työhönsä. Kun tiimi on koko ajan muutoksessa, se ei pääse hitsaantumaan yhteen ja työ hankaloituu. Huonoon työilmapiiriin voidaan hyvällä esimiestyöllä vaikuttaa merkittävästi. Esimies myös huolehtii viime kädessä riittävästä määrästä työntekijöitä ja heidän perehdytyksensä onnistumisesta. Kiireen tuntua saattaa luoda myös työn organisaatiolähtöisyys. Hoitajilla on kiire saada niin sanotut aamutyöt tehtyä ennen määrättyä lounasaikaa. Jos on koko ajan kiire saada työt tehtyä, on vaikea keskittyä kohtaamaan muistisairas.

Viime aikoina on kuulunut enenevässä määrin huolestuttavia viestejä vanhustenhoidon lähiesimiestyön heikentämisestä. Lähiesimiehiä on siirretty käytännön hoitotyöhön, jolloin varsinaiselle esimiestyölle on jätetty pieni murto-osa työntekijän työajasta. Esimiehen vastuulla on usein esimerkiksi sairaspoissaolojen seuranta, työvuorojen suunnittelu, huolehtiminen riittävästä koulutetusta henkilöstöstä joka ikisessä työvuorossa, vastaaminen asukkaiden ja läheisten kyselyihin, palautteen kerääminen, erilaisten hoitotyön tunnuslukujen analysointi, osastokokouksien valmistelu ja tarvittaessa vaikka jääkaapin korjaajan tilaaminen. Esimiestyö vaatii kuitenkin ennen kaikkea läsnäoloa ja aikaa. On huomattava pienet tendenssit yksikön hoitokulttuurissa ja oltava valmis puuttumaan niihin välittömästi. On seurattava työntekijöiden osaamista ja osaamistarpeita. On kannustettava ja oltava innostava esimerkki parempaan vanhustyöhön. Ei aivan helppo työ!

Ammattiliittona pyrimme tulevaisuudessa nostamaan yhä aktiivisemmin hoitotyön esimiesten arvostusta yhteiskunnassa ja sosiaali- ja terveyspalveluissa. Ylen tämänpäiväinen uutinen todistaa ainakin sen, että esimiestyöhön on kiinnitettävä enemmän huomiota. Esimiestyöhön ei voi panostaa liikaa vaan siitä hyötyvät kaikki.