Eurot määräävät hoivakotien kilpailutuksessa – Vaadimme resursseja laadukkaan vanhustyön toteuttamiselle

Vilhelmiina Lehto, Akavan sairaanhoitajat ja Tajan varapuheenjohtaja

 

Viime päivien uutisoinnit Esperin hoivakotien epäkohdista ovat tuoneet vanhojen ihmisten hoivan tapetille. Valvira keskeytti Esperi Caren hoivakodin toiminnan Kristiinankaupungissa, muitakin saman ketjun hoivakodeissa tapahtuneita epäkohtia on paljastunut. Ovatko nyt ilmenneet puutteet vain jäävuoren huippu? Kuinka paljon on vielä pinnan alla? 

Toive hoitaa vanhoja ihmisiä kotona niin pitkään kuin mahdollista johtaa siihen, että hoivakoteihin muuttaa yhä huonommassa kunnossa olevia elämän viimeisiä vuosia eläviä ihmisiä. Tämä luonnollisesti lisää hoivan tarvetta ja etenkin tarvetta koulutetulle hoitohenkilöstölle. Ei riitä, että kilpailutuksessa sovitaan tietty henkilöstömäärä, hoivayksikön mitoituksen tulisi voida joustaa asukkaiden kunnon mukaan. Usein näyttää unohtuvan, että vanhojen ihmisten hoitaminen on vaativaa ja ammattitaitoa edellyttävää työtä. Suuri osa ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevista vanhuksista sairastaa dementiaa. Muistisairaan kohtaaminen vaatii aivan erityistä osaamista. Lääkehoito on vaativaa ja vie aikaa. Hoitajan on osattava ylläpitää asukkaiden toimintakykyä ja tunnettava jokainen asukas ja hänen tarpeensa ja toiveensa. Saattohoito taas vaatii oman osaamisensa. Hoivatyöntekijöiden olisi tärkeää olla vakituisia ja heitä ei voi korvata kouluttamattomalla henkilöstöllä. Jokaiseen vuoroon on löydyttävä esimerkiksi lääkehoidon koulutuksen läpikäynyt ja osaamisensa näyttänyt hoitaja.  

Olemme Tajassa huolissamme tästä kehityksestä ja sen vaikutuksista hoivakotien asukkaisiin, heidän omaisiinsa ja hoitohenkilöstöön, joka usein haluaisi tehdä työtään eettisesti ja inhimillisesti hyvin. Aivan erityistä huolta kannamme esimiestyön asemasta tällaisissa hoivakodeissa. Lähiesimiestä ei voi laskea täysiaikaisena työntekijänä kokonaismitoitukseen. Erilaiset lähiesimiestyöhön kuuluvat tehtävät vievät aikaa, ja on mahdotonta, että samaan aikaan voisi täysimääräisenä toimia perushoidon parissa. Valviran puuttuessa hoivakotien toimintaan, ovat epäkohdat usein jo edenneet pitkälle. Yksiköiden omavalvonnan tulisi optimaalisessa tilanteessa puuttua epäkohtiin jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Omavalvonta on yksi lähiesimiehen tärkeimmistä tehtävistä. Lähiesimiehen tulisi turvata riittävä ja osaava henkilöstö, huolehtia sijais- ja työvuorojärjestelyistä, valvoa, suunnitella ja kehittää toimintaa, huolehtia myös työntekijöiden jaksamisesta ja pitää kaikki arjen langat käsissään.

Tällä hetkellä eurot määräävät liikaa sitä, miltä palveluntuottajalta kunta ostaa palveluita. Suurin osa hoivakodin budjetista usein koostuu henkilöstökuluista. Siksi niistä ehkä pyritäänkin niin kovasti säästämään. Tämä kuitenkin aiheuttaa vakavia riskitekijöitä palveluiden laaduille. Lähiesimiestyön heikentyminen on vain yksi tekijä joka välillisesti vaikuttaa myös työntekijöihin ja asukkaisiin. Olemme huolissamme työntekijöiden jaksamisesta. Vajaalla henkilöstöllä työskenteleminen vie voimat ja alan vetovoimaisuus laskee. Laadulliset tekijät on otettava kilpailutuksissa vahvemmin huomioon. Laatua voidaan tarkkailla erilaisten yleisesti käytössä olevien mittaristojen avulla, mutta myös asukkaiden ja omaisten kokemukset laadusta tulisi ehdottomasti huomioida. Heikommassa asemassa olevien vanhojen ihmisten hoivassa eurot eivät voi olla ensisijainen kilpailutekijä.