Kansainvälistä elämää, näkyvyyttä ja verkostoitumista

Ashlee Oikarainen on sairaanhoitaja, terveystieteen maisteri, ja juuri aloittamassa terveystieteiden tohtorikoulutuksen opintoja. Hänen tutkimusaiheensa liittyy kansainvälisten sairaanhoitajaopiskelijoiden opiskelijaohjaukseen. Ashlee osallistuu aktiivisesti konferensseihin ja viimeksi esitteli tutkimustuloksiaan Cambridgen yliopistolla Networking for Healthcare Education 2017 –konferenssissa syyskuussa 2017. Ashlee:lle myönnettiin Akavan sairaanhoitajat ja Tajan hallituksen myöntämä matka-apuraha.

”What are you taking away from the conference?

Meiltä osallistujilta kysyttiin 28. Networking for Healthcare Education 2017 (NET) konfrenssin päättyessä kysymys, joka voidaan ymmärtää eri tavoin. Mitä saimme irti konferenssista? Olemmeko oppineet jotain, mitä voidaan hyödyntää tulevaisuudessa? Olemmeko saaneet jotain sellaista, mitä voimme jakaa muiden kanssa?

Tähän kysymykseen vastaaminen ei ollut aivan helppoa. Vaikeaksi sen teki se, että kysymys asetettiin Twitterissä eli vastaamiseen oli käytössä vain 140 merkkiä.

Matkalla Lontoosta Helsinkiin kysyin konferenssin osallistujilta Annukka Tuomikoskelta ja Kristina Mikkoselta, mitä he kokivat saaneensa konferenssista. Tiivistimme pohdintamme yhteensä viiteen teemaan keskustelujemme pohjalta.

Annukka, Kristina ja Ashlee käyvät konferenssin jälkeistä pohdintaa

1. Verkostoituminen

Me kaikki olimme asettaneet tavoitteeksemme verkostoitua NET2017 konferenssin aikana. Varmasti tämä oli kaikkien konferenssiin osallistuneiden yhteinen tavoite. Pohdimme yhdessä, kuinka tärkeää on oppia toisiltamme. Verkostoituminen moniammatillisesti laajentaa omaa näkökulmaa. 

Meidän tulisi avoimesti jakaa ajatuksiamme liittyen erilaisiin tutkimusilmiöihin ja kertoa käyttämistämme tutkimusmetodeista muiden tutkijoiden ja terveysalan ammattilaisten kanssa.

Olimme yhtä mieltä, että vaikka on tärkeää verkostoitua ja tehdä yhteistyötä globaalitasolla, on yhtä tärkeää tehdä tiivistä yhteistyötä kansallisesti myös Suomen sisällä organisaatio-, paikallisella- ja kansallisella tasolla.

2. Näyttöön perustuvan tiedon levittäminen

NET 2017 konferenssin sisältöön kuului muun muassa kuvauksia eri puolilla maailmaa olevien terveydenhuoltojärjestelmien poliittisista tilanteista. Sisältöön kuului myös erilaisten koulutukseen tai johtamiseen liittyvien teorioiden kuvaaminen ja näiden soveltaminen terveysalan opetukseen. Konferenssissa esitettiin runsaasti erilaisia kansallisia ja kansainvälisiä koulutukseen liittyviä projekteja. Esimerkiksi projekteja, joissa sovellettiin oppimisympäristöihin uudenlaisia opetus- tai arviointimenetelmiä. 

Konferenssin aikana tunnistimme näyttöön perustuvan toiminnan olevan tärkeä osa terveysalan koulutuksen kehittämistä. Toisaalta huomasimme terveysalan koulutukseen liittyvien tutkimusten painottuvan vahvasti erilaisiin yksittäisiin kursseihin, projekteihin tai opiskelijoiden arvioihin oppimisestaan. Kehittämiskohteeksi nousi näyttöön perustuvan tiedon lisääminen ja levittäminen terveysalan koulutukseen liittyvistä aiheista.

Konferenssit tarjoavat hyvän mahdollisuuden näyttöön perustuvan tiedon levittämiselle laajalle osallistujajoukolle. Työelämässä tietoa voi myös levittää laajalle joukolle tieteellisten julkaisujen, koulutusten tai vaikkapa sosiaalisen median kautta.

Uusina Twitterin käyttäjinä olimme positiivisesti yllättyneitä siitä, miten hyvin Twitterin kautta voidaan levittää tietoa ja stimuloida keskustelua eri aiheista ihmisten kanssa eri puolilla maailmaa. Konferenssin aikana twiittasin sekä omalle että Skholen tilille.

Uusi, innostunut Twitterin käyttäjä #NET2017

3. Hoitohenkilöstön osaamisen määrittäminen

Annukka Tuomikoski osallistui konferenssin aikana kahteen esitykseen, jossa käsiteltiin sairaanhoitajien ammatillista osaamista ja sen arviointia täydennyskoulutuksen tukena. Ajatuksia herätti, onko täydennyskoulutus Suomessa näyttöön perustuvaa ja osaamisen tarpeeseen kohdistavaa? 

Pohdinta aiheesta ei loppunut tähän vaan Annukka tuli pohtineeksi myös mitä osaaminen on? Mitä osaamista henkilö tarvitsee toimiessaan hoitoalan tehtävissä? Miten tunnistetaan osaamisen vaje? Miten osaamista mitataan? Miten osaamista lisätään?

4. Tarve edelleen kehittää terveysalan koulutukseen liittyvää tutkimusta

Saimme seurata ja kuunnella monista terveysalan koulutuksen hyvistä käytännöistä. Esitykset hyvistä käytännöistä varmasti herättivät paljon innovatiivisia ajatuksia kuuntelijoissa ja pohdintaa siitä, miten näitä voidaan soveltaa tutkimukseen tai omaan opetukseen.

Terveysalan koulutuksen tutkijoina tunnistimme tarpeen edelleen kehittää terveysalan koulukseen liittyvää tutkimusta monipuolisia tutkimusmetodeja hyödyntäen, esimerkiksi deskriptiivisten tutkimusten lisäksi satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia (RCT).

5. Terveysalan opiskelijoiden oppimisen ja ammatillisen kehittymisen tukeminen

Terveysalan opiskelijoiden näkökulma oli vahvasti esillä konferenssissa. On tarpeen pohtia, mitä on oppiminen ja ammatillinen kehittyminen, ja voidaanko sitä tukea.

Saimme inspiraatiota erään englantilaisen tutkijan esityksestä Richard M. Ryanin ja Edward L. Decin luoman itseohjautuvuusteorian soveltamisesta sosiaalialan opiskelijoiden oppimismenestyksen ja sinnikkyyden tukemiseksi. Esityksessä kuvattiin teoriaa puuna, joka menestyäkseen parhaalla mahdollisella tavalla tarvitsee kolme ravinnetta eli teorian kolmea perustarvetta: autonomia, kompetenssi ja yhteisöllisyys. Miten voisimme mitata näitä ja identifioida opiskelijoiden kehittymistä opiskelunsa eri vaiheissa? Mitä nämä perustarpeet merkitsevät opiskelijoille itselleen ja miten ne kasvavat opintojen edetessä? 

Myös erilaiset ympäristöt voivat vaikuttaa joko positiivisesti tai negatiivisesti opiskelijoiden itseohjautuvaan käyttäytymiseen

Mitä muuta opit?

Minulle henkilökohtaisesti konferenssi oli hauska ja rentouttava kokemus, jossa sain viettää aikaa hyvässä seurassa. Opin paljon uutta, mitä haluaisin soveltaa tulevaisuudessa toimiessani opettajana tai tutkijana.

Haluan kannustaa kaikkia terveysalan ammattilaisia osallistumaan aktiivisesti alansa konferensseihin. Työnantajat voisivat tukea ammattilaisten osallistumista konferensseihin ja luoda prosesseja, joilla uutta tietoa voidaan levittää organisaatiossa. Rohkaisen heitä, jotka tekevät kehittämis- ja tutkimustyötä hakeutumaan konferensseihin esittämään tuloksiaan ja verkostoitumaan.

Terveysalan ammattilaisina, kouluttajina ja tutkijoina matkustamme kohti yhteistä tavoitetta: Varmistetaan pätevä tulevaisuuden terveysalan työvoima.

Five things you can take away from a healthcare education conference