UKK Valmiuslaki

Suomen hallitus linjasi maanantaina 16.3.2020 toimista koronavirustilanteen hoitamiseksi Suomessa. Valmiuslaissa säädetään viranomaisten toimivaltuuksista poikkeusolojen aikana. Asetuksella tarkennetaan rajoituksia. Hallitus antaa ottaa valmiuslait käyttöön asteittain tiistaista 17.3.2020 alkaen. Valmiuslait ovat voimassa 13.4.2020 saakka. Lait toimeenpannaan toimivaltaisten viranomaisten toimesta.

Valmiuslailla lisätään työvoiman saatavuutta julkisella sektorilla. Tämän johdosta yksityisen sektorin työvoimaa voidaan ottaa yhteiseen käyttöön tarpeen mukaan. Vastaavasti kiireetöntä toimintaa vähennetään.

Voidaanko myönnetty vuosiloma peruuttaa?

Käytännössä vuosiloman osalta tämä tarkoittaa esimerkiksi vuosiloman antamisen ajankohdan myöhentämistä. Vuosiloman kertymistä koskevista säännöksistä ei siis voitaisi poiketa. Poikkeamismahdollisuudesta säädetään asetuksella tarkemmin. Vuosiloman perumisesta ei ole säännöstä valmiuslaissa eikä vuosilomalaki säätele tätä tilannetta. Virkasuhteisen osalta vuosiloma voidaan peruuttaa erityisestä syystä. Valmiuslaissa ja vuosilomalaissa ei ole määräyksiä vuosiloman keskeyttämisestä.

Miten valmiuslaki vaikuttaa työaikaan? 

Valmiuslaki mahdollistaa esimerkiksi lepoaikojen lyhentämistä tai ylityön enimmäismäärien kasvattamista. Poikkeaminen ei saisi aiheuttaa vaaraa työturvallisuudelle tai työntekijän terveydelle.

Miten valmiuslaki vaikuttaa irtisanomisaikaan? 

Valmiuslain mukaan työntekijän ja viranhaltijan irtisanomisoikeutta voidaan rajoittaa.

Työntekijän ja viranhaltijan irtisanoessa palvelussuhteensa irtisanomisaika on vähintään kuukauden pidempi kuin se lain tai työ- tai virkaehtosopimuksen mukaan muutoin olisi, enintään kuitenkin kuusi kuukautta. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin irtisanomisajan pituudesta eri tehtäväryhmissä.

Mitä tarkoittaa työnvälityspakko?

Työnvälityspakko tarkoittaa sitä, että työnantaja voi palkata vain työvoimaviranomaisen osoittamia työnhakijoita. Työnvälityspakko koskee esimerkiksi terveydenhuollon tai toimeentulon kannalta erityisen merkityksellisiä toimialoja.


Ketkä ovat työntekovelvollisia valmiuslain mukaan?

Valmiuslaissa työvelvollinen on jokainen Suomessa asuva, jolla on kotikuntalain mukaan kotikunta Suomessa, joka toimii terveydenhuollon alalla, on saanut koulutusta tällä alalla ja joka on täyttänyt 18 mutta ei 68 vuotta, velvollinen tekemään tämän lain tarkoituksen toteuttamiseksi välttämätöntä työtä terveydenhuollossa.

Työvelvolliselle voidaan antaa määräys työhön korkeintaan kahdeksi viikoksi kerrallaan. Määräys voidaan uusia kerran.

Mitä työmääräys tarkoittaa ja keitä se koskee?

Työmääräys on velvoite mennä viranomaisen osoittamaan työhön. Työmääräys koskee käytännössä henkilöitä, joilla on esimerkiksi terveydenhuollon koulutus ja jotka eivät ole terveydenhuollon palveluksessa.

Miten kutsu työhön (työvelvollisuus/-määräys) tapahtuu?
Työvoimaviranomainen antaa kutsun tiedoksi tavallisena tiedoksiantona (kirje postitse) tai yleistiedoksiantona (kutsu nähtävillä yleisessä tietoverkossa).
Terveydenhuollon ammattihenkilö/työvelvollinen ilmoittautuu tämän kutsun perusteella asuin- tai oleskelupaikkansa työvoimaviranomaiselle, joka antaa työmääräyksen.


Millaisiin tehtäviin työmääräys voidaan antaa?
Työmääräys voidaan antaa vain sellaiseen työhön, jota henkilö pystyy kohtuudella tekemään ikänsä, terveydentilansa, perhesuhteensa, aikaisemman työkokemuksensa ja tehtäväksi määrättävän työn luonteen mukaan.Työmääräystä ei siis voida antaa sellaisiin tehtäviin, joihin ei ole koulutusta tai aikaisempaa työkokemusta.
Työntekijän pitää vaatia esimieheltä perehdytystä, jos kokee epävarmuutta osaamisestaan. Työntekijällä on aina oikeus riittävään perehdytykseen.

Työmääräystä ei saa antaa henkilölle,

1) joka ei voi työn vaatimaksi ajaksi poistua kotoaan jatkuvaa huolenpitoa tarvitsevan lapsen tai muun henkilön hoitamisen vuoksi, jos hoitoa ei voida muuten järjestää;

2) joka jätetään palvelukseen kutsumatta asevelvollisuuslain 89 §:n mukaisesti;

3) joka on puolustusvoimien palveluksessa; tai

4) joka on etukäteen varattu väestönsuojelutehtäviin tai täydennyspoliisitehtäviin.

Terveydenhuollon ammattiin opiskelevien käyttäminen työvoimana pandemian aikana?

Valmiuslain mukaisten toimivaltuuksien käyttöönotto mahdollistaa esimerkiksi loppuvaiheen opiskelijoiden työpanoksen hyödyntämisen

Jo terveydenhuollon palveluksessa oleva henkilö ja työmääräys?  

Jos henkilö on julkisessa virassa tai toimessa tai tarpeellinen sellaisen julkisen tai yksityisen laitoksen tai yrityksen palveluksessa, jonka toiminnan jatkuminen on poikkeusoloissa välttämätöntä tämän lain tarkoituksen toteuttamiseksi, häntä ei saa määrätä muuhun työhön, ellei erityinen syy sitä vaadi.

Mitä omalle vakituiselle työpaikalleni tapahtuu, jos minulle annetaan työmääräys muihin tehtäviin?

Työvelvollisella on oikeus työvelvollisuuden päätyttyä palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä, jossa hän oli ennen työvelvollisuuden alkamista.

Työmääräyksellä voidaan pääsääntöisesti määrätä töihin toiselle paikkakunnalle kuin missä asuu tai normaalisti työskentelee. Kuitenkaan alle seitsemänvuotiaan tai pysyvästi taikka pitkäaikaisesti sairaan lapsen huoltajalle ei pääsääntöisesti saa antaa työmääräystä työssäkäyntialueen (asuinkunta ja kunnat, joista asuinkunnasta yleisesti käydään töissä) ulkopuolelle. Pääsäännöstä voidaan poiketa vain erityisistä syistä.

Mitä on hätätyö?

Työaikalain 5 luvun 19 §:n mukaan työnantaja saa teettää hätätyötä, jos ennalta arvaamaton tapahtuma on aiheuttanut keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tai vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen keskeytykseen tai hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön vaarantumiseen. Hätätyötä saa teettää säännöllisen työajan lisäksi vain siinä määrin kuin se on välttämätöntä ja enintään kahden viikon ajan.

Hätätyöllä voidaan poiketa työaikamääräyksistä lepoaikojen ja ylityöhön vaadittavan suostumuksen osalta. Hätätyö koskee myös yksityissektorin työsuhteisia työntekijöitä, jos se on tarpeen henkeen ja terveyteen kohdistuvan uhan johdosta.