Ehdotettu liikesalaisuuslaki kaventaisi liikaa työntekijöiden perusoikeuksia

6.10.2017

Akava katsoo, että työ- ja elinkeinoministeriön johtaman työryhmän ehdotus uudeksi liikesalaisuuslaiksi on liian epäselvä ja tulkinnanvarainen. Uudella lailla toimeenpannaan Suomessa Euroopan unionin direktiivi liikesalaisuuksien suojasta. Palkansaajakeskusjärjestöt jättivät työryhmän mietintöön eriävän mielipiteen.

– Akavan mielestä esitystä on korjattava siltä osin, kun on kyse työntekijöiden ja työnantajien väliseen salassapitoon liittyvistä rajoituksista, jotka liittyvät työntekijöiden sananvapauteen ja ammatillisen järjestäytymisen vapauteen. Esitys kaventaisi työntekijöiden perusoikeuksia tavoilla, joita direktiivin implementointi ei edellytä, toteaa Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.

Ehdotuksen mukaan työsopimuslain ja ehdotettavan uuden liikesalaisuuslain välinen suhde jää epäselväksi. Työntekijöiden vastuuta liikesalaisuuksista pyritään laajentamaan merkittävästi.

– Valitettavaa on, että Akavan salassapitoehtoja koskevassa selvityksessä havaittuja epäkohtia salassapitosopimuskäytännöissä ei pyritä korjaamaan. Salassapitosopimuksia koskevat käytännöt työelämässä ovat tällä hetkellä täysin villejä, toteaa Akavan vastaava lakimies Vesa Vuorenkoski.

Akavan keväällä 2017 tekemän selvityksen mukaan yrityksissä työskentelevistä työntekijöistä 74 prosentilla työsopimukseen on kirjattu liikesalaisuuksia koskeva salassapitoehto. Salassapitoehdot ovat myös yleistyneet kiihtyvällä tahdilla. Vuoden 2015 jälkeen solmituista työsopimuksista 84 prosentissa on salassapitoehto, tai työntekijä on solminut erillisen salassapitosopimuksen.

– Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla laaditussa ehdotuksessa pyritään luomaan työntekijöille lakiin perustuva rajoittamaton vastuu myös työnantajan liikekumppanien liikesalaisuuksista ja luottamuksellisista teknisistä ohjeista. Lisäksi ehdotetuissa säännöksissä jätetään epäselväksi työntekijän oikeus turvautua ammattiliiton asiantuntijan apuun työsuhderiidoissa, jotka liittyvät liikesalaisuuksiin tai luottamuksellisiin teknisiin ohjeisiin. Pahimmillaan ammattiliiton apuun turvautuminen voi muuttua jopa rangaistavaksi, sanoo Vuorenkoski.

– Ehdotettua liikesalaisuuslakia on muutettava työntekijöiden oikeuksien turvaamiseksi ja vastuun rajaamiseksi, vaatii Vuorenkoski.

Palkansaajakeskusjärjestöjen eriävä mielipide