Tuloksellisuusdialogi ja ikääntyneiden palveluiden laatu(suositus)

 

Vilhelmiina Lehto-Niskala,Taja:n varapuheenjohtaja,Väitöskirjatutkija Tampereen yliopisto

Alun perin ajattelin kirjoittaa aivan muusta aiheesta, mutta sain edellisestä Tuomas Hujalan kirjoittamasta blogitekstistä (12.6.2020) inspiraation. Tuomas käsitteli tekstissään tietojohtamista ja tarvetta dialogiselle lähestymistavalle. Samaan aikaan on tullut lausuttavaksi luonnos uudeksi ikääntyneiden palveluiden laatusuositukseksi, jota olen mielenkiinnolla lukenut ja pohtinut. Palveluiden laatu ei nimittäin ole aivan yksinkertainen käsite. Kuitenkin sitä pitäisi jollakin tavalla mitata ja arvioida. Saatua tietoa pitäisi myös hyödyntää johtamisessa ja palveluiden kehittämisessä.

Laihonen kollegoineen tarkoittavat tuloksellisuusdialogilla ihmisten välistä vuorovaikutusta, jossa luodaan yhteistä ymmärrystä organisaation tavoitteista, toiminnoista ja mittareista (Laihonen ym. 2017). Tärkeä huomio on siinä, että yksilöiden arvot, kokemukset ja käsitykset vaikuttavat siihen, minkälaisia tavoitteita he pitävät tärkeänä. Esimerkiksi ikääntyneiden palveluiden kohdalla väittäisin, että saisit ainakin osittain erilaisen vastauksen, jos kysyisit palveluiden piirissä olevalta ikääntyneeltä, hänen läheiseltään, sairaanhoitajalta tai vaikka organisaation talouspäälliköltä, mitä on hyvä ja laadukas palvelu. Esimerkki voi olla kaukaa haettu, mutta minusta silti mielenkiintoinen ja ajattelun arvoinen.

Ikääntyneiden palveluiden laatusuositusluonnoksessa laadun seurantaindikaattoreina on käytetty lukuisia palveluiden peittävyyteen, asiakkaiden toimintakykyyn ja teknologian käyttöön liittyviä tietoja. Henkilökunnan osalta tarkastellaan henkilöstön määrää ja poissaoloja. Tärkeää tietoa ovat myös kokemukset esimerkiksi siitä, kykeneekö hoitaja toteuttamaan työtään omien arvojensa ja työetiikkaansa mukaisesti, saako hän tukea esimieheltään, ja kokeeko hän työnsä useimmiten uuvuttavaksi vai voimaannuttavaksi. Välillä tuntuu siltä, että etenkin palvelun käyttäjän kokemus palvelun laadusta jää vähäiselle huomiolle. Laatusuositusluonnoksessa laadun indikaattorina käytetään esimerkiksi palvelusuunnitelman laatimista yhteistyössä asiakkaan kanssa ja myönnetyn sekä toteutuneen palveluajan vertailua. Tässäkin kohdin voidaan pohtia, mittaako tämä palvelun tosiasiallista toteutumista ja kenen näkökulmasta.

Koska mittareita, näkökulmia ja kokemuksia ikääntyneiden palvelujen laadusta on lukematon määrä, voidaan hyvinkin kysyä, onko esimerkiksi ikääntyneiden hoivaorganisaatioissa käyty riittävää tuloksellisuusdialogia? Tunnistetaanko ne tekijät ja mittarit, jotka ovat tärkeitä kullekin osapuolelle? Tehdäänkö seurantaan valittujen indikaattoreiden tuottamasta tiedosta yhteinen tulkinta, jonka luomiseen kaikki osapuolet saavat osallistua? Tämän tyyppinen tiedolla johtamisen prosessi ei ole varmasti yksinkertainen tai helposti omaksuttavissa. Uskoisin kuitenkin, että pyrkimyksestä tällaiseen keskusteluun voisi olla hyötyä.

 

Lähteet:

 

Hujala, T. (2020). Kesäisiä ajatuksia tiedolla johtamisesta: Kuuntele, tule kuulluksi tässä ja nyt. Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry:n blogi. https://www.taja.fi/blogi/kesaisia-ajatuksia-tiedolla-johtamisesta-kuuntele-tule-kuulluksi-tassa-ja-nyt/ Luettu 13.6.2020

Laihonen, H., Rajala, T., Haapala, P., & Vakkuri, J. (2017). Dialogia tuloksista - kohti tuloksekkaampaa julkisjohtamista. Tampereen yliopisto, johtamiskorkeakoulu.

STM ja Kuntaliitto (2020). Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020 – 2023 - Tavoitteena ikäystävällinen Suomi. Luonnos ikääntyneiden palveluiden laatusuositukseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö. https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=e8d9684a-5931-40fb-91d7-3608d673ff3e Luettu 8.6.2020