UKK koronavirus

Virustartuntojen rajaamiseksi ulkomailta palaavia työntekijöitä on saatettu määrätä kotikaranteeniin. Tässä annetaan yleistä tietoa asiasta ja vastauksia jo tähän mennessä Tajan toimistoon saapuneisiin kysymyksiin.

Tartuntatautilain mukaan viranomainen voi päättää työstä poissaolosta tai eristämisestä, jos henkilö on sairastunut tai hänen epäillään sairastuneen tai altistuneen yleisvaaralliselle tartuntataudille. Lisäksi turvaamistoimena viranomainen voi määrätä altistuneen tai altistuneeksi epäillyn henkilön karanteeniin esimerkiksi kotiin.

Koronaepidemiasta tulee aiheuttamaan terveydenhuollon ja sen henkilöstön kuormittumista, mutta myös huomattavia taloudellisia menetyksiä eri tahoille. Tilanne on äärimmäisen poikkeuksellinen ja parasta olisikin, että osapuolet tapauskohtaisesti neuvottelevat joustavasti työjärjestelyistä, kuten etätyöstä, jotta vaikutukset voidaan minimoida ja terveydenhuolto saadaan pysymään toimintakykyisenä.

1. Kuka maksaa korvauksen tai palkan, jos joudun karanteeniin?

Tartuntatautilain mukaan viranomainen voi päättää työstä poissaolosta tai eristämisestä, jos henkilö on sairastunut tai hänen epäillään sairastuneen tai altistuneen yleisvaaralliselle tartuntataudille. Lisäksi turvaamistoimena viranomainen voi määrätä altistuneen tai altistuneeksi epäillyn henkilön karanteeniin esimerkiksi kotiin. Tämän lisäksi työnantaja voi antaa työntekijöille työsuojelumääräyksiä tai ohjeita tartuntatautien välttämiseksi.

Työntekijä saa tartuntatautilain mukaisten turvaamistoimien ajalta joko täyttä työnantajan maksamaa palkkaa/sairausajan palkkaa tai vaihtoehtoisesti Kelan maksamaa päivärahaa, joka vastaa täyttä ansionmenetystä. Kelan työntekijälle maksama tartuntatautipäiväraha ei kuluta sairauspäivärahaoikeuden enimmäismääriä eikä siihen sovelleta myöskään omavastuuaikaa.

Karanteeniin asetetuille toimitetaan virallinen päätös, joka perustuu tartuntatautilakiin. Päätöksen sisällöstä riippuu, maksetaanko poissaolon ajalta palkkaa vai täyden palkan suuruista tartuntatautipäivärahaa. Oikeus päivärahaan on myös alle 16-vuotiaan lapsen huoltajalla, jos lapsi on määrätty pidettäväksi kotona ja huoltaja ei tämän vuoksi pysty tekemään työtään.

Tartuntatautipäivärahan maksaminen edellyttää, että jokin näistä kolmesta ehdosta täyttyy :

  • kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri on määrännyt työntekijän olemaan poissa töistä
  • sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri on määrännyt työntekijän karanteeniin tai eristettäväksi
  • EU- tai Eta-maassa, Sveitsissä tai Iso-Britanniassa eristetyllä tai karanteeniin määrätyllä henkilöllä on todistus lääkäriltä, jolla on oikeus määrätä näitä rajoituksia kyseisessä maassa.

Päivärahaa ei makseta esimerkiksi loman ajalta tai jos henkilö tekee työtään etätyönä eikä ansionmenetystä sen vuoksi synny. Ansionmenetyksestä tarvitaan työnantajan ilmoitus poissaolosta ja poissaoloajan palkasta.

Työnantajan ohjeistuksella tai direktiolla määräämässä karanteenissa kyse ei ole sen sijaan em. tartuntatautilain mukaisesta tilanteesta, vaan kyseessä voi olla työsuojelumääräys tai muu ohje. Silloin, kun työnantajan määräämä karanteeni ei johdu työntekijästä johtuvasta syystä, tulee karanteenin ajalta maksaa täyttä palkkaa. Työntekijästä johtuvana syynä ei voida pitää ainakaan lomamatkalta palaamista.

2. Voiko työnantaja määrätä karanteenin aikana tekemään työtehtäviä?

Työntekijän tulee terveenä ollessaan tehdä sellaisia työtehtäviä, joita häneltä voidaan kohtuudella edellyttää asemansa perusteella. Työnantajan tulee tällöin järjestää työntekijälle työvälineet, kuten etäyhteys tai puhelin. Jos työnantaja maksaa karanteenin ajalta palkkaa, tulee työntekijän olla myös työnantajan tavoitettavissa. 

Jos taas palkkaa ei makseta vaan työntekijä saa poissaoloajalta täyden ansiokorvauksen Kelalta, työntekovelvoitetta ei ole.

3. Voiko työnantaja määrätä työntekijän etätöihin?

Työnantaja voi määrätä työntekijän etätöihin, jos se on tehtävät huomioon ottaen mahdollista. Viranhaltijan osalta tehtävänkuvaa voidaan myös muuttaa hänelle osoitettavien työtehtävien osalta, mikäli se on tarpeen esimerkiksi suojelutyön tarpeen johdosta.  

4. Voiko työnantaja määrätä työntekijän lomalle varotoimena?  

Jos karanteeni perustuu työnantajan eikä tartuntatautilain mukaiseen määräykseen, työnantajan tulee maksaa työpaikalta poissaolon ajalta normaali palkka. Lomapäiviä voi käyttää tähän vain työntekijän suostumuksella.

5. Voiko jo vahvistettua vuosilomaa siirtää toiseen ajankohtaan, jos työntekijä ei halua jäädä vuosilomalle?
Loman siirtoon ei ole oikeutta kuin sairauden perusteella. Asiasta kannattaa yrittää päästä neuvottelemalla sopimukseen työnantajan kanssa.

6. Voiko työnantaja keskeyttää vuosiloman?
Työnantajalla ei ole oikeuttaa keskeyttää työntekijän vuosilomaa. Viranhaltijan vuosiloma voidaan erityistilanteessa keskeyttää ja hänet voidaan määrätä töihin. Kyse on tällöin julkisen vallan käyttöön liittyvistä painavista syistä tai terveyteen tai turvallisuuteen liittyvien tehtävien hoitamisesta.

7. Voiko työnantaja vaatia viranhaltijoita tai työntekijöitä ilmoittamaan vapaa-ajan ulkomaanmatkoista esimiehelle?

Työntekijän vapaa-ajan käyttö ei tavanomaisesti kuulu työnantajalle. Työnantaja voi kuitenkin antaa määräyksen karanteenista, jos työntekijä on ollut ulkomailla. Määräys perustuu työsuojeluun, joka on työnantajan velvoite. Tällöin työntekijän tulee käytännössä kertoa, että on tullut ulkomailta. 

Työnantaja voi lisäksi antaa ohjeita ja suosituksia matkojen ilmoittamisesta, joihin on syytä suhtautua yhteistä etua hyödyttävinä. Perusoikeutena yksityisyyden suoja on vahva oikeus. Toisaalta myös oikeus terveyteen on perusoikeus. Tällöin tulee huomioida muiden oikeus altisteettomaan turvalliseen työympäristöön sekä potilasturvallisuuteen. Näin ollen on hyvä noudattaa suosituksia ja matkoista on lisäksi syytä kertoa työnantajalle.

On tärkeää, että jokainen kantaa vastuunsa myös siviilielämässä, ja noudattaa viranomaisohjeita. Etenkin haavoittuvimmassa asemassa olevia kuten vanhuksia ja pitkäaikaissairaita on suojeltava. 

On ohjeistettu epidemia-alueilta palaavia potilastyötä tekevien pysymään kotona 7-14 vrk ajan. Toisaalta HUS on ilmoittanut, että heidän työntekijänsä saavat tulla suoraan töihin.

Koronaviruksen aiheuttama tilanne on poikkeuksellinen ja monisyinen. Viranomaiset (THL ja STM) ovat antaneet suosituksia ulkomailta palaavien henkilöiden jäämisestä kotiin/etätöihin 14 pv ajaksi matkalta palattuaan. Viranomaisten suosituksia tulee lähtökohtaisesti kaikkien noudattaa. HUS:n poikkeustilanteita koskeva linjaus liittyy sen henkilöstöön tiettyjen elintärkeiden toimintojen ja terveydenhuollon resurssien turvaamiseksi. Suora työhönpaluu lomien jälkeen edellyttää HUS:n ohjeen mukaan esimiehen tarveharkintaa välttämättömän resurssin turvaamiseksi ja tietysti työntekijän oireettomuutta. Ohjeen mukaan edellytetään myös hengityssuojan käyttöä ja kontaktien välttämistä. Työnantaja kantaa viimekätisen vastuun päätöksistä.


8. Voiko työnantaja määrätä töihin perhevapaalta koronaviruksen takia?
Työnantaja ei voi keskeyttää työntekijän perhevapaata ja määrätä töihin. Hätätyö edellyttää, että työnantaja tekee ilmoituksen hätätyöstä aluehallintovirastoon.

9. Voiko työnantaja keskeyttää työntekijän opintovapaan ja määrätä töihin?
Tällä hetkellä voimassa olevan lain perusteella opintovapaata ei voi keskeyttää.

10. Voidaanko työntekijä siirtää toisiin tehtäviin?

KVTES:n mukaan työntekijä voidaan siirtää toiseen tehtävään enintään kahdeksaksi viikoksi kerrallaan. Tehtävän tulee olla työntekijän koulutuksen ja osaamisen perusteella hänelle sopiva. Jos tehtävät poikkeavat olennaisesti työsopimuksen mukaisista tehtävistä, voidaan siirto tehdä pidemmäksi aikaa vain sopimalla asiasta työntekijän kanssa tai jos työnantajalla on irtisanomisperuste.

Viranhaltijalain mukaan työnantajalla on oikeus muuttaa viranhaltijan virantoimitusvelvollisuutta laajemmin kuin normaalin direktio-oikeuden perustella, kun perusteltu syyt sitä edellyttää. Viranhaltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen kuin päätös muutoksesta tehdään.

Mikäli työntekijälle tai viranhaltijalle osoitetaan muuta työtä, noudatetaan KVTES:n palkkausluvun määräyksiä. Jos työntekijän tai viranhaltijan tehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu vähintään kahden viikon ajaksi tehtävien uudelleen järjestelyjen vuoksi, tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan jos se ei vastaa muuttuneita tehtäviä. Jos uusi tehtävä on vaativampi, tarkistetaan tehtäväkohtainen palkka tehtävien muutosajankohdasta lukien. Mikäli uusi tehtäväkohtainen palkka on matalampi, tarkistetaan palkka kahdeksan viikon kuluttua muutoksesta.