Työuupumuksesta toipuminen edellyttää kuulluksi tulemista
Väitöstutkimuksen tulokset kertovat, että uupunut työntekijä ei aina tule lähiesihenkilönsä kuulemaksi työuupumuksesta käytävissä keskusteluissa. Tämä viittaa siihen, että työpaikkojen aktiivisen tuen malli työuupumuksen ehkäisemiseen ja siitä toipumisen tukemiseen ei toimi riittävällä tavalla.
Työuupumusta ei Suomessa luokitella sairaudeksi, eikä sen nojalla myönnetä lupaa sairauspoissaoloon. Työuupumus voi kuitenkin oireilla esimerkiksi masennuksena ja ahdistuksena.
Pidempien sairauspoissaolojen syynä ovat yhä useammin juuri erilaiset mielenterveyshäiriöt. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden osuus työkyvyttömyyseläkkeiden syynä on myös viime vuosina kasvanut.
Tuula Näätänen (HTM, YTM) tutki väitöskirjassaan työntekijöiden kokemuksia kuulluksi tulemisen merkityksestä työuupumukseen. Hänen mukaansa olisi tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten lähiesihenkilö ennaltaehkäisee työntekijän työuupumusta ja tukee häntä siitä toipumisessa.
– Työntekijän työkyvystä huolehtiminen on työnantajan velvollisuus, ja lähiesihenkilön rooli on siinä keskeinen, hän kertoo Lapin yliopiston tiedotteessa.
Aktiivisen tuen malli ei toimi
Käytännön työkaluna työuupumuksen ehkäisemiseen ja siitä kuntoutumisen tukemiseen työpaikoilla on niin sanottu aktiivisen tuen malli. Sen mukaisiin tukivaiheisiin sisältyy työntekijän ja lähiesihenkilön keskustelut, joissa käsitellään heikentynyttä työkykyä ja sovitaan toimenpiteistä, joilla sen tilaa lähdetään kohottamaan.
Näätäsen väitöstutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että aktiivisen tuen malli ei työntekijöiden kokemuksiin perustuen ehkäise työuupumusta tai tue siitä toipumista. Työntekijä ei koe tulevansa lähiesihenkilönsä kuulemaksi keskusteluissa, joissa käsitellään työntekijän työkyvyn heikentymistä eikä siis koe saavansa lähiesihenkilöltä tukea heikentyneeseen työkykyynsä.
Tutkimustuloksista käy ilmi, että lähiesihenkilö ei tunnistanut työntekijän työkyvyn heikentymistä ajoissa eikä hän kuunnellut työntekijöitä, kun he ottivat tilanteensa esille. Tutkimukseen osallistuneiden työntekijöiden työkyky heikkeni niin, että seurauksena oli sairauspoissaolo.
– Myös sairauspoissaolon aikana käydyissä keskusteluissa korostui työntekijöiden kuulluksi tulemattomuuden kokemus, Näätänen kertoo.
Tuloksista ilmenee, että lähiesihenkilö toteuttanut toimenpiteitä, jotka olisivat tukeneet työntekijöiden työuupumuksesta kuntoutumista tai edistäneet sairauspoissaolon jälkeistä työhön paluuta: työntekijän työmäärää ei esimerkiksi vähennetty tai työtehtäviä ei järjestelty uudelleen.
Kuulluksi tulemisella on merkitystä työuupumuskokemuksessa
Tutkimustulosten perusteella lähijohtamisessa olisi kiinnitettävä huomiota työntekijän kokemukseen ja kuulluksi tulemiseen tämän työkyvyn heikentymistä koskevissa keskusteluissa.
– Lähiesihenkilö varmistaa työntekijän kuuntelemisella, että hän saa työntekijän tilanteesta oikean kuvan. Tällöin hänen on mahdollista kohdistaa tilanteeseen työntekijän tarpeiden mukaisia toimenpiteitä ja näin ehkäistä työuupumusta ja tukea siitä kuntoutumisessa, Näätänen toteaa.
HTM, YTM Tuula Näätäsen väitöskirja Työntekijän kuulluksi tulemisen merkitys työuupumuskokemukseen lähiesihenkilön kanssa käytävässä keskustelussa tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 15. maaliskuuta 2024 kello 12 alkaen Eelin salissa (Lapin yliopiston päärakennus, 1. kerros, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi). Vastaväittäjänä toimii professori Jari Stenvall Tampereen yliopistosta ja kustoksena yliopistonlehtori Ville Pietiläinen Lapin yliopistosta.
Seuraa väitöstilaisuutta etänä
Lähde: väitöstiedote
Iina Aalto