Tuen tarpeen huomioiminen sujuvoittaa nuoren siirtymistä laistensairaalasta aikuisten terveydenhuoltoon
Väitöstutkimuksessa selvitettiin, millaisia tarpeita pitkäaikaissairailla nuorilla on ja minkälaista tukea on saatavilla, kun hoito siirtyy lastensairaalasta aikuisten terveydenhuoltoon. Tulosten mukaan nuoret, joilla oli hyvä käsitys omasta terveydestään ja hoidostaan, kokivat vähemmän ahdistusta siirron aikana.
Tuoreen hoitotieteen alaan kuuluvan väitöstutkimuksen mukaan nuorten hoidon ja psykososiaalisen tuen tarpeen huomioiminen voivat johtaa parempiin terveystuloksiin ja sujuvampaan siirtymiseen lasten sairaalasta aikuisten terveydenhuollon palveluihin.
Pitkäaikaissairaiden nuorten hoidon siirtymävaiheen kehittäminen ja arviointi ovat tärkeitä jatkuvan ja laadukkaan hoidon varmistamiseksi. TtM Anna Alanen arvioi väitöskirjassaan pitkäaikaissairaiden 15–24-vuotiaiden nuorten terveydenhuollon tarpeita ja heille saatavilla olevaa tukea hoidon siirtyessä lastensairaalasta aikuisten terveydenhuollon palveluihin.
Aineisto kerättiin kyselytutkimuksella Suomessa ja Australiassa kolmessa eri ajankohdassa: lastensairaalassa sekä vuosi ja kaksi vuotta siirtymän jälkeen.
Tarkastelussa hoidon tarve, sen muutokset ja saatu tuki
Alasen tutkimuksessa tarkasteltiin nuorten hoidon tarpeita, iän, siirtymävalmiuden ja hoitoon liittyvän ahdistuksen yhteyksiä ja vertailtiin nuorten ja heidän vanhempiensa näkemyksiä siirtymävalmiudesta ja itsehoidosta.
Tutkimuksessa vertailtiin nuorten tarpeiden muutoksia nuorten hoitoon liittyvässä ahdistuneisuudessa, hoitokokemuksissa ja sairauden koetussa vaikutuksessa elämään sekä näiden tekijöiden välisiä yhteyksiä hoidon siirtymän aikana.
Lisäksi tutkimus tarkasteli myös suomalaisten osallistujien saamaa terveydenhuollon hoidon tuen muotoja, kuten psykososiaalisen tuen arviointia ja digitaalisten terveyspalveluiden käyttöä ja kuvasi pitkäaikaissairaille nuorille kehitettyjä siirtymävaiheen digitaalisia terveysvalmennus elementtejä hyödyntäviä interventioita.
12 vuoden iässä aloitetut interventiot tukevat siirtymävaiheessa
Tutkimuksen tulokset heijastavat yksilökeskeisen hoidon eri ulottuvuuksia, joihin sisältyy nuorten itse raportoimia sairauden vaikutuksia elämään, hoitokokemuksia, hoitoon liittyvää ahdistusta, siirtymävalmiutta ja psykososiaalisia keskusteluja.
Tulokset osoittivat, että hyvä terveyteen liittyvä tietotaito oli yhteydessä alhaisempaan hoitoon liittyvään ahdistukseen lastensairaalassa: nuoret, joilla oli hyvä käsitys omasta terveydestään ja hoidostaan, kokivat vähemmän ahdistusta. Suurempi itse arvioitu sairauden vaikutus elämään ja negatiiviset hoitokokemukset olivat yhteydessä suurempaan hoitoon liittyvään ahdistukseen siirtymän aikana.
Tutkimus toi uutta tietoa siitä, kuinka paljon nuoret olivat saaneet psykososiaalista tukea ja käyttäneet digitaalisia terveyspalveluja siirtymävaiheen aikana. Tulokset osoittivat, että näissä tukimuodoissa oli vaihtelua.
Tutkimuksen tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että 12 vuoden iässä aloitetut, tavoitteelliset ja psykososiaalisen näkökulman sisältävät interventiot voivat parantaa siirtymävaiheen hoitoa.
Digitaaliset interventiot voivat tutkimuksen mukaan tarjota pitkäaikaissairaille nuorille tehokasta ja helposti saavutettavaa lisäarvoa hoitoon. Terveysvalmennus on osoittanut positiivisia tuloksia ja voi olla keskeinen osa tulevaisuuden digitaalista terveydenhuoltoa. Tutkimuksessa todetaan, että digitaalisten terveysinterventioiden tulisi olla hyvin integroituja hoitoprosessiin sekä helppokäyttöisiä, yksilöllisiä ja nuoria omahoitoon motivoivia.
---
TtM Anna Alanen esittää väitöskirjansa ”Adolescents with chronic health conditions in transition of care-needs and support” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa tiistaina 24.6.2025 klo 12.00. Vastaväittäjänä toimii professori Helle Pappot (Kööpenhaminan yliopisto, Tanska) ja kustoksena professori Anna Axelin (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on hoitotiede.
Lähde: Koottu väitöstiedotteesta ja tiivistelmästä
Iina Aalto