SOTE-sopimus
Sosiaali ja terveydenhuollon henkilöstön virka- ja työehtosopimus SOTE-sopimus voimassa 1.9.2021-28.2.2022 LUETTAVISSA TÄSTÄ
Kunta-alalle syntyi sopimusratkaisu 8.6.2022, SOTE-sopimus kuuluu sen piiriin. Sopimuskausi on 1.5.2022-30.4.2025
Palkankorotukset
2022
1.6.2022 yleiskorotus kaikille 2%. Enintään 2 300 euroa kuukaudessa ansaitsevien palkat nousevat 46 euroa.
1.10.2022 järjestelyvaraerä 0,53% josta 0,5% yleiskorotuksena kaikille.
2023
1.6.2023 yleiskorotus 1,5%
1.6.2023 järjestelyerä 0,4%
Palkankorotusten perälauta: Jos teknologiateollisuuden, kemian perusteollisuuden sekä auto- ja kuljetusalan työehtosopimusten kustannusvaikutukset ylittävät KVTESin 1,9 prosentin korotukset, ylimenevästä osuudesta 70 prosenttia lisätään yleiskorotukseen ja 30 prosenttia paikalliseen erään.
2024
1.6.24 yleiskorotus 1,5%
1.6.24 järjestelyerä 0,4%
Palkankorotusten perälauta: Jos teknologiateollisuuden, kemian perusteollisuuden sekä auto- ja kuljetusalan työehtosopimusten kustannusvaikutukset ylittävät KVTESin 1,9 prosentin korotukset, ylimenevästä osuudesta 70 prosenttia lisätään yleiskorotukseen ja 30 prosenttia paikalliseen järjestelyerään.
Kertakorvaus osalle koronapotilaita hoitaneista
SOTE-sopimuksen piirissä olevalle rajatuissa toimintayksiköissä koronapotilaiden hoitoon osallistuneille maksetaan 600 euron suuruinen kertakorvaus. Korvaus maksetaan maaliskuun 2023 palkanmaksun yhteydessä.
Korvauksen edellytyksenä on, että palvelussuhde on ollut voimassa vähintään seitsemän päivää ajalla 13.3.–15.6.2020 (valmiuslaki) ja on edelleen voimassa 28.2.2023.
Palkkaohjelma vuosille 2023–2027
Palkat nousevat viidessä vuodessa yhteensä 5 prosenttia.
2023
1. kesäkuuta paikallinen järjestelyerä 1,2 prosenttia. Neuvottelijoina JUKOn ja JAUn luottamusmiehet ja työnantaja. Paikallisen sopimisen tavoitteena on edistää muun muassa työvoiman saatavuutta nostamalla tehtäväkohtaisia palkkoja ja henkilökohtaisia lisiä.
2024
1. helmikuuta keskitetty järjestelyerä 0,4 prosenttia. Neuvottelijoina JUKO, JAU ja KT.
1. kesäkuuta paikallinen järjestelyerä 0,6 prosenttia. Neuvottelijoina JUKOn ja JAUn luottamusmiehet ja työnantaja. Paikallisen sopimisen tavoitteena on edistää muun muassa työvoiman saatavuutta nostamalla tehtäväkohtaisia palkkoja ja henkilökohtaisia lisiä.
2025
1. kesäkuuta paikallinen järjestelyerä 0,8 prosenttia. Neuvottelijoina JUKOn ja JAUn luottamusmiehet ja työnantaja. Paikallisen sopimisen tavoitteena on edistää muun muassa työvoiman saatavuutta nostamalla tehtäväkohtaisia palkkoja ja henkilökohtaisia lisiä.
2026
1. kesäkuuta paikallinen järjestelyerä 0,8 prosenttia. Neuvottelijoina JUKOn ja JAUn luottamusmiehet ja työnantaja. Paikallisen sopimisen tavoitteena on edistää muun muassa työvoiman saatavuutta nostamalla tehtäväkohtaisia palkkoja ja henkilökohtaisia lisiä.
2027
Paikallinen järjestelyerä 1,2 prosenttia.
Palkkaharmonisointi ja palkkausjärjestelmäuudistus
1.1.2023 aloittavien hyvinvointialueiden palkkaharmonisoinnin ja palkkausjärjestelmän uudistamisen aiheuttamat kustannukset on arvioitu noin kuudeksi prosentiksi SOTE-sopimuksen palkkasummasta.
Palkkaharmonisointi eli palkkojen yhteensovittaminen on lakisääteinen velvollisuus. Työnantajan on tehtävä se, kun eri kuntatyönantajien palveluksesta siirtyy henkilöstöä saman hyvinvointialueen palvelukseen.
- Työnantajalle voi syntyä velvoite yhdenmukaistaa palkkoja myös, kun palkkausjärjestelmän uudistamisen seurauksena joidenkin samaa työtä tekevien palkka alittaa uuden palkkausjärjestelmän mukaisen vähimmäispalkan.
Sote ry:n ja KT:n 3.10. hyväsymässä sopimuksessa palkkaharmonisoinnin kustannus jakautuu vuosille 2023–2025:
1,5 prosenttia 1.6.2023
2,5 prosenttia 1.10.2024
2,0 prosenttia 1.6.2025
Kustannus voi myös olla suurempi kuin kuusi prosenttia, eikä Sote ry:n ja KT:n sopimus voi leikata kuuden prosentin yli menevää kustannusta.
- Jos palkkaharmonisoinnille ei ole tarvetta tai jos sen kustannukset jäävät alle kuuden prosentin, erä maksetaan paikallisena eränä ja viime kädessä työnantajan päättämällä tavalla.
Muita keskeisiä parannuksia aiempiin sopimuksiin
Omaishoidonvapaa
Omaishoidonvapaasta on lisätty määräys KVTES V:n luvun 5 § 2 momenttiin (ks. myös SOTE-sopimus IV luku). Työntekijällä/viranhaltijalla on työsopimuslain 4 luvun 7b §:n mukaisesti oikeus omaishoitovapaaseen 1.8.2022 lähtien. Omaishoidon vapaan pituus on enintään 5 työpäivää/vuosi. Omaishoitovapaan saamisen edellytyksenä on, että omainen tai muu läheinen tarvitsee työntekijän välitöntä läsnäoloa edellyttävää merkittävää avustamista tai tukea, koska hänen toimintakykynsä on alentunut huomattavasti vakavan sairauden tai vakavan vamman vuoksi.
Arkipyhistä kokonaisia vapaapäiviä
Arkipyhälyhennykset tulee antaa vapaana kokonaisina vapaapäivinä. Jos työnantaja käyttää lyhyempää kuin kuuden viikon tasoittumisjaksoa, vähintään yksi arkipyhävapaa annetaan ko. työaikajakson aikana kokonaisena vapaapäivänä. Mahdolliset muut samalle työaikajaksolle sattuvat arkipyhävapaat voidaan siirtää annettavaksi seuraavan työaikajakson aikana kokonaisina vapaapäivinä. Tällöin myös arkipyhän vaikutus lisä- ja ylityörajaan siirtyy seuraavalle jaksolle.
Joutuisa ruokailu yleistyöaikamuotoon 6.3.2023 alkaen
SOTE sopimuksen III luvun 25 § 2 momentin määräystä on muutettu niin, että myös yleistyöaikamuodossa työntekijä voi valita halutessaan joutuisan ruokailun työajalla.
Rekrytointikiellon estävä määräys
SOTE-sopimuksen IV lukuun on otettu uusi 2 §. Sen mukaan työnantaja ei saa estää tai rajoittaa työntekijän mahdollisuutta vaihtaa työnantajaa muutoin kuin työsopimuslaissa säädetyllä tavalla. Määräys tulee voimaan 1.1.2023 alkaen ja se on voimassa 30.4.2025 asti.