Hoitotyön johtaja mahdollistaa laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut ja hyvinvoivat työntekijät
Tulevaisuuden sote-palvelut edellyttävät osaavaa hoitotyön johtamista. Hyvä johtaminen on keskeistä hoitotyön veto- ja pitovoiman lisäämisessä. Hoitotyö ja sen johtaminen on oma asiantuntijuusalueensa, jolla on mm. oma tieteellinen perusta. Hoitotyön johtajat luovat edellytykset hyvälle hoitotyölle. Hoitotyön johtaja voi tukea hoitotyöntekijöiden osallistumista päätöksentekoon sekä edistää moniammatillista yhteistyötä. Hyvin johdettu hoitotyö on laadukasta, potilas- ja asiakaskeskeistä sekä vaikuttavaa.
Suomalaiset hoitotyön johtajat ovat ammattitaitoisia ja korkeasti koulutettuja. Eläköityvien johtajien määrä on kuitenkin kasvussa. Hyvinvointialueiden hoitotyön lähijohtajista jopa yli 30 % eläköityy seuraavan 10 vuoden aikana. Ylihoitajien osalta luku on 42 %. Hiljainen tieto ja kokemus uhkaavat hävitä hoitotyön johtotehtävistä. Hoitotyön johtamistehtävistä on kehitettävä vetovoimaisia työpaikkoja ja hoitotyön johtamisen asema sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmässä on turvattava. Huonosti tai vääränlaisella osaamisella johdettu hoitotyö tarkoittaa resurssien hukkaamista!
Panostamalla hoitotyön johtamiseen
- Tuetaan työntekijöiden hyvinvointia ja jaksamista
- Turvataan henkilökunnan ammatillisen osaamisen kehittäminen systemaattisesti
- Parannetaan palveluiden laatua
- Lisätään sote-alan ja hoitotyön veto- ja pitovoimaa
- Varmistetaan, että niukat resurssit hyödynnetään parhaalla tavalla
- Kehitetään palveluita näyttöön perustuen vastaamaan väestön tarpeita
Suuntaviivat hyvään ja vaikuttavaan hoitotyön johtamiseen:
- Kirjataan lakiin edellytys vastaavasta hoitotyön johtajasta jokaisessa terveydenhuollon toimiyksikössä
Terveydenhuoltolaissa edellytetään, että jokaisessa terveydenhuollon toimintayksikössä on toiminnasta vastaava lääkäri. Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä pohjautuu monipuoliseen sairaanhoitajien asiantuntijuuden hyödyntämiseen. Hoitotyöllä on oma tieteellinen ja ammatillinen perustansa. Hoitotyön johtajat luovat edellytykset laadukkaalle ja vaikuttavalle sairaanhoidolle ja hoitotyölle. Johtamisessa onkin huomioitava lääketieteen ohella myös terveystieteellinen osaaminen. Siksi terveydenhuollon yksiköissä on oltava myös hoitotyön johtaja, joka johtaa, valvoo ja kehittää hoitotyötä.
- Perustetaan Sosiaali- ja terveysministeriöön hoitotyön ylimmän viranhaltijan tehtävä
Suomessa puuttuu kokonaisvaltainen ja yhdenmukainen hoitotyön laadun, johtamisen ja vaikuttavuuden ohjaus ja kehittäminen. Parhaiten tämä puute voidaan ratkaista perustamalla Sosiaali- ja terveysministeriöön hoitotyön ylimmän viranhaltijan tehtävä. Hoitotyön ylin viranhaltija seuraa valtakunnallisella tasolla hoitotyön ja sen johtamisen tilannekuvaa ja tarvittaessa ohjaa hoitotyötä, työvoimaa, koulutustarpeita ja johtamisrakenteiden uudistamista.
- Varmistetaan hoitotyön tutkimustoiminnan rahoitus
Panostamalla hoitotyön tutkimustoimintaan vahvistetaan hoitotyön ja sen johtamisen asemaa ja turvataan tulevaisuudessakin näyttöön perustuva laadukas hoito ja sen johtaminen. Suomessa tehdään hoitotieteellistä ja terveystieteellistä tutkimusta, joka auttaa ymmärtämään sosiaali- ja terveydenhuoltoa muun muassa potilaan ja hoitajan näkökulmista. Näyttöön perustuva hoito on edellytys laadukkaille ja vaikuttaville sosiaali- ja terveyspalveluille. Pelkkä sairauden parantaminen ei riitä, vaan tarvitaan myös muun muassa ohjausta, motivointia, ihmisen kohtaamista, infektioiden torjuntaa ja niin edelleen. Terveystieteellisellä tutkimuksella voidaan myös esimerkiksi vastata siihen, miten hoitotyön veto- ja pitovoimaa voitaisiin parantaa. Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tehdään hoitotyöhön ja laajasti sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja sen kehittämiseen ja johtamiseen kohdistuvaa tutkimusta. Hoitotyön tutkimussäätiö puolestaan edistää näyttöön perustuvien käytäntöjen ja toimintamallien käyttöönottoa ja näyttöön perustuvan toiminnan periaatteiden sisällyttämistä hoitotyön koulutukseen. Tutkimustoiminta kuitenkin edellyttää pitkäjänteistä rahoitusta.
- Turvataan hoitotyön ja terveystieteiden ylempien korkeakoulututkintojen laatu ja rahoitus
Hoitotyön johtaminen edellyttää siihen soveltuvaa koulutusta. Yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettu ylempi ammattikorkeakoulututkinto on usein edellytys hoitotyön johtotehtäviin siirtymiselle. Ne antavat myös tärkeät lähtökohdat oman johtamisosaamisen tietoon pohjautuvalle kehittämiselle. Siksi hoitotyön ja terveystieteiden ylempien korkeakoulututkintojen laatu ja rahoitus tulee turvata. Aloituspaikkojen lisäämisen yhteydessä on tarkasteltava rahoitusta. Paikkojen lisääminen ilman riittävää rahoitusta johtaa tutkimus- ja opetushenkilökunnan kasvavaan kuormaan, joka heijastuu heikentyneenä opetuksen laatuna. On hyvä huomata, että esimerkiksi yliopistoissa tutkimushenkilökunta toteuttaa suuren osan tutkinto-opetuksesta ja opinnäytetöiden ohjauksesta. Siksi myös leikkaukset tutkimuksesta voivat helposti heijastua opetukseen.
- Edistetään osaamisen kehittämistä opintoja tukemalla (aikuiskoulutustuki tai vastaava tukimuoto)
Aikuiskoulutustuen poistaminen vaikeuttaa entisestään naisvaltaisilla sote-aloilla työskentelevien mahdollisuuksia pätevöityä alan opettajaksi tai edetä asiantuntija- tai esihenkilötehtäviin ja heikentää siten alan pito- ja vetovoimaa ja työvoiman saatavuutta. Aikuiskoulutustuelle tarvitaan korvaava tukimuoto.
- Varmistetaan, että hoitotyön (lähi)johtajien työkuomra on kohtuullinen
Monessa yksikössä esihenkilön työ kuluu tällä hetkellä tärkeisiin, mutta hoitotyön kehittämisen kannalta vähemmän merkityksellisiin asioihin kuten sijaisten hankintaan. Pahimmassa tapauksessa hoitotyön johtajat ovat vaihtaneet alaa havaittuaan, että eivät voi tehdä työtään parhaalla mahdollisella tavalla. Vastuita lisäämällä ei saada parempaa johtamista, jos johtajalle ei samaan aikaan anneta riittäviä resursseja asioihin puuttumiseksi. Hyvinvoiva työyhteisö tarvitsee osaavan ja motivoituneen esimiehen. Nyt on kriittinen hetki kiinnittää huomiota hoitotyön johtajien jaksamiseen, taakan kohtuullistamiseen ja esimiesten työhyvinvoinnin tukemiseen.
- Viestitään positiivisesti hoitotyöstä ja sen johtamisesta
Medialla, päättäjillä ja erilaisilla vaikuttajilla on keskeinen rooli siinä, minkälaiseksi käsitys hoitotyöstä muodostuu. Yhtä tärkeää on myös se, miten me jokainen päivittäisessä kielenkäytössämme puhumme hoitotyöstä. Kielenkäytöllä muodostetut mielikuvat vaikuttavat siihen, miten toimimme. Jos sairaanhoitajista puhutaan käsipareina tai resurssina, on myös heidän yksilölliset ja moninaiset näkemyksensä ja mielipiteensä helpompi sivuuttaa. Kuva sairaanhoitajista rakentuu näin ollen harmaaksi massaksi, jota voi siirrellä paikasta toiseen. Toisaalta mikäli sairaanhoitaja tai hoitotyön johtaja puhetavoissa asemoituu hoitotyön asiantuntijaksi, on perusteltua ottaa hänet mukaan päättämään hoitotyötä koskevista asioista. Kielenkäyttö on vaikuttamista.
Tulosta itsellesi PDF Hoitotyön johtamisen suuntaviivat
Kesäkuun alussa puheenjohtaja Vilhelmiina Lehto-Niskala (oik) ja hallituksen jäsen Elina Pajakoski (vas) veivät Tajan terveiset hoitotyön johtamisen teemoista valtiosihteeri Marjo Lindgrenille sosiaali- ja terveysministeriöön