Mielen hyvinvointi säilyy läpi keski-iän
Väitöstutkimuksessa selvitettiin keskiaikuisuuden ja myöhäisaikuisuuden alun psykologista kehitystä. Tulosten mukaan emotionaalinen hyvinvointi ja terveys kulkevat käsi kädessä.
Tuoreen väitöskirjatutkimuksen tulokset eivät tue keski- ja myöhäisaikuisuuteen herkästi liitettäviä negatiivisia mielikuvia esimerkiksi keski-iän kriisistä tai menetyksiin valmistautumisesta.
– Mielen hyvinvointi säilyi ikävuosien 42 ja 61 välillä varsin korkeana. Lisäksi siinä havaittiin vahvaa pysyvyyttä, eli tutkittavien keskinäinen järjestys hyvinvoinnin suhteen pysyi melko samanlaisena ikävaiheesta toiseen, väitöskirjatutkija Emmi Reinilä kertoo väitöstiedotteessa.
Reinilän väitöskirja käsittelee keskiaikuisuuden ja myöhäisaikuisuuden alun psykologista kehitystä. Tutkimuksessa keskityttiin mielen hyvinvointiin sekä generatiivisuuteen ja tarkasteltiin niiden yhteyksiä terveyteen ja eläketoiveisiin.
Tutkimuksen mukaan sekä emotionaalinen hyvinvointi että parempi terveys ennustivat toisiaan jopa 11 vuotta myöhemmin. Tuloksista ilmenee, että emotionaalinen hyvinvointi on kytköksissä ihmisen kokemuksiin omasta terveydestä. Lisäksi yhteys vaikuttaa myös kaksisuuntaiselta: kun ihminen voi fyysisesti hyvin, hän voi kokea tyytyväisyyttä elämää kohtaan ja toisaalta myönteinen mieliala voi vähetään mahdollisten fyysisten oireiden kokemista.
Generatiivisuus väheni, mutta kehityksessä yksilöllisiä eroja
Tutkimuksessa seurattiin myös generatiivisuuden kehitystä keskiaikuisuudesta myöhäisaikuisuuden alkuun. Generatiivisuudella tarkoitetaan halua ja kykyä seuraavasta sukupolvesta huolehtimiseen sekä sen tukemiseen ja ohjaamiseen. Vastoin yleistä käsitystä generatiivisuuden havaittiin vähenevän ikävuosien 42 ja 61 välillä, mutta kehityksessä havaittiin myös yksilöllisiä eroja.
– Vaikka generatiivisuus keskimäärin väheni, oli joukossa myös heitä, joilla se vahvistui iän myötä. Generatiivisuuden kehitystä selittivät sen aiempi kehityskulku sekä sosiaalinen hyvinvointi. Parempi sosiaalinen hyvinvointi oli yhteydessä vahvempaan haluun tukea seuraavaa sukupolvea kahdeksan vuotta myöhemmin, toteaa Reinilä.
Mielen hyvinvointi työssä jatkamisen tukena
Generatiivisuus ja mielen hyvinvointi voivat olla merkittäviä myös työssä jatkamisen näkökulmasta eläkeiän lähestyessä. Väitöskirjatutkimuksessa havaittiin, että henkilöt, jotka raportoivat parempaa mielen hyvinvointia ja vahvempaa halua tukea seuraavaa sukupolvea, halusivat todennäköisemmin jäädä eläkkeelle vasta alimmassa eläkeiässä tai sen jälkeen ja jatkaa työskentelyä eläkkeen jälkeenkin.
– Työntekijöille tarjottu mahdollisuus toteuttaa generatiivisuutta – esimerkiksi mentoroinnin kautta – sekä hyvinvoinnista huolehtiminen työuran aikana voivat tuottaa hyötyjä sekä yksilölle että työelämälle, Reinilä toteaa.
---
TtM Emmi Reinilän terveystieteiden väitöskirja Psychological development from middle adulthood to the beginning of late adulthood: Generativity and mental well-being and their associations with health and retirement preferences tarkastettiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa perjantaina 14.11.2025. Vastaväittäjänä toimi dosentti Laura Pulkki-Råback (Helsingin yliopisto) ja kustoksena tutkimusjohtaja Katja Kokko (Jyväskylän yliopisto).
Lähde: koottu väitöstiedotteesta
Iina Aalto