Akava liittoineen ottaa kantaa ay-jäsenmaksun verovähennysoikeudesta työntekijän verotuksessa

Julkaistu:

Akavan sairaanhoitajat ja Taja on mukana Akavan ja sen jäsenliittojen yhteisessä kannanotossa, joka puolustaa ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuksien säilyttämistä nykyisellään.

Akava ja sen 36 jäsenliittoa ovat ottaneet kantaa ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden säilyttämisen puolesta. Liitot korostavat, että ay-jäsenmaksu on tulonhankkimiskulu ja sen verovähennysoikeuden poistaminen kiristäisi työn verotusta.

Ammattiliiton jäsenmaksun verovähennysoikeus työntekijän verotuksessa on olennainen osa yhdenvertaista työmarkkinajärjestelmää ja sopimusyhteiskuntaa, Akava liittoineen painottaa. Kannanotto on toimitettu julkisuudessa käydyn keskustelun takia hallitusohjelmaneuvottelijoille tänään 5. kesäkuuta.

Seuraavassa kannanotto kokonaisuudessaan.

Akavan ja jäsenliittojen kannanotto hallitusneuvotteluihin ay-jäsenmaksun verovähennysoikeudesta työntekijän verotuksessa

Ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistaminen kiristäisi työn verotusta

Korostamme, että ammattiliiton jäsenmaksun verovähennysoikeus työntekijän verotuksessa on olennainen osa yhdenvertaista työmarkkinajärjestelmää ja sopimusyhteiskuntaa. Vähennyskelpoisuus tukee työntekijöiden edunvalvonnan toimintaedellytyksiä ja tuo ne lähemmäksi elinkeinoelämän edunvalvontaresursseja.

Ammattiliiton jäsenmaksu on konkreettinen tulonhankkimismeno työntekijälle. Sen vuoksi sen pitää jatkossakin olla vähennyskelpoinen työntekijän verotuksessa. Vähennysoikeuden poistaminen olisi kiristys työn verotukseen.

Jäsenmaksujen verovähennysoikeus rakentaa vakaita työmarkkinoita

Suomalaisen yhteiskunnan menestys on perustunut yhdessä sopimiseen ja perustuu jatkossakin siihen. Ratkaisuhakuinen vuoropuhelu työmarkkinatoimijoiden kesken on erottamaton osa sopimusyhteiskuntaamme, jota haluamme kehittää yhteistyössä maan hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kanssa. Työelämä uudistuu jatkuvasti ja työmarkkinatoiminta sen mukana. On tärkeää, että yhteisten asioiden hoitamiseen ja työmarkkinatoimintaan kannustetaan.

Verovähennysoikeudesta luopuminen nakertaisi perustaa käytännöltä, jossa palkansaajat sopivat ansiokehityksestä ja muista työssäkäynnin ehdoista yhdessä työnantajaosapuolen kanssa.

Jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuus on hyödyksi jäsenille, ja se turvaa työntekijöiden asemaa työelämässä. Lisäksi se luo ammattiliitoille tasapainoisia toimintaedellytyksiä työelämän ja sopimustoiminnan kehittämiseen sekä työntekijöiden palkoista ja asemasta huolehtimiseen. Ammattiliitot käyttävät jäsenmaksutulot muun muassa jäsenpalveluihin ja -neuvontaan, jäsenten ammatillisen osaamisen kehittämiseen ja työssä jaksamisen edistämiseen, luottamushenkilöiden koulutukseen sekä jäsenten työhön liittyvän vakuutusturvan järjestämiseen.

Työelämän kehittämisen paras asiantuntemus on edunvalvontayhteisöissä. Muun muassa perhevapaat, työttömyysturva, eläkejärjestelmä, työ- ja virkaehtosopimukset, lomarahat, työterveyshuolto ovat merkittäviä yhteiskunnallisia saavutuksia, joiden taustalla on ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen pitkäjänteinen neuvottelutyö.

Euroopan unionin vähimmäispalkkadirektiivi edellyttää jäsenmaiden edistävän työehtosopimustoimintaa. Jos verovähennysoikeus poistetaan, tämä vaikeutuisi.

Jäsenmaksu on tulonhankkimismeno

Ammattiliiton jäsenmaksun voi vähentää verotuksessa, koska se on konkreettinen tulonhankkimismeno. Ammattiliitot vaikuttavat muun muassa siihen, miten palkansaajien ostovoima kehittyy neuvottelemalla työntekijöiden palkoista. Samoin ne pitävät muutenkin huolta jäsenten eduista antamalla tarvittaessa esimerkiksi oikeudellista apua. Liitot tarjoavat jäsenilleen uraohjaus- ja koulutuspalveluja, jotka ovat tärkeitä osaamisen kehittämiselle ja työllisyydelle. Verotuksessa saa vähentää ne menot, jotka liittyvät tulojen hankkimiseen, esimerkiksi työvälineiden ja ammattikirjallisuuden kustannukset. Säädökset työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuista ja työttömyyskassamaksujen osalta vähennyskelpoisista tulon hankkimisesta aiheutuneista menoista ovat tuloverolaissa (TVL 31 ja 95 §).)

Painotamme, että on periaatteellisesti tärkeää, että palkansaajajärjestöjen jäsenmaksuja koskee sama verovähennysoikeus kuin työnantajajärjestöjäkin. Ay-jäsenmaksut, työnantajajärjestöjen ja maataloustuottajien etujärjestö MTK:n jäsenmaksut on katsottu vuodesta 1969 (ns. Liinamaa I tulopoliittinen kokonaisratkaisu) asti erikseen laissa tulonhankkimismenoiksi (TVL 31 § EVL 8 §, MVL 6 §). Myös Suomen Yrittäjien ja kauppakamarien jäsenmaksut ovat vähennyskelpoisia. Yrityksillä on laajempi oikeus kuin yksityishenkilöillä vähentää verotuksessa jäsenmaksuja järjestöihin, joiden katsotaan liittyvän tulon hankkimiseen.

Vaadimme, että ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeus säilytetään nykyisellään.

Kannanoton allekirjoittajat

Akava, puheenjohtaja Maria Löfgren
Agronomiliitto, puheenjohtaja Jyrki Isotalo
Akavan Erityisalat, puheenjohtaja Pasi Hario
Akavan sairaanhoitajat ja Taja, puheenjohtaja Vilhelmiina Lehto-Niskala
Akavan Yleinen Ryhmä AYR, puheenjohtaja Klaus Krokfors
AKI-liitot, puheenjohtaja Minna Raassina
Ammattiliitto Ava, puheenjohtaja Jari Nieminen
Diakoniatyöntekijöiden Liitto DTL, puheenjohtaja Tiina Haukijärvi
DIFF – Ingenjörerna i Finland, puheenjohtaja Thomas Mård
Esimiehet ja Asiantuntijat YTY, puheenjohtaja Ralf Holmlund
Insinööriliitto IL, puheenjohtaja Samu Salo
Juristiliitto, toiminnanjohtaja Jore Tilander
Kasvatuksen ja Nuorisotyön Asiantuntijat KNT, puheenjohtaja Anna Kärri
KTK Tekniikan Asiantuntijat, puheenjohtaja Sari Estilä
Kuntoutusalan Asiantuntijat, puheenjohtaja Tiina Mäkinen
Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu, puheenjohtaja Jouni Vainio
Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA, puheenjohtaja Marko Hovinmäki
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, puheenjohtaja Katarina Murto
Professoriliitto, puheenjohtaja Jukka Heikkilä
Päällystöliitto, puheenjohtaja Jyrki Lukkarinen
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, puheenjohtaja Jenni Karsio
Suomen Arkkitehtiliitto SAFA, puheenjohtaja Asko Takala
Suomen Ekonomit, puheenjohtaja Martin Paasi
Suomen Eläinlääkäriliitto, puheenjohtaja Mikko Turku
Suomen Farmasialiitto, puheenjohtaja Maija Pirttijärvi
Suomen Hammaslääkäriliitto, puheenjohtaja Pia Helander
Suomen Lääkäriliitto, puheenjohtaja Niina Koivuviita
Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL, puheenjohtaja Jonne Rinne
Suomen Psykologiliitto, puheenjohtaja Jari Lipsanen
Suomen Puheterapeuttiliitto, puheenjohtaja Sirkku Ikonen-Hwang
Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL, puheenjohtaja Kirsi Grym
Suomen Työterveyshoitajaliitto, puheenjohtaja Inka Koskiaho
Tekniikan akateemiset TEK, puheenjohtaja Mari-Leena Talvitie
Tieteentekijät, puheenjohtaja Tero Karjalainen
Tradenomit, puheenjohtaja Jaakko Hyvönen
Upseeriliitto, puheenjohtaja Ville Viita
Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut, puheenjohtaja Hanna Sauli

Lisätietoja

Maria Löfgren, Akava, puheenjohtaja
+358405682798
maria.lofgren@akava.fi

Asiasanat