Minun työni: Pirkanmaan Sydänyhdistyksen järjestösuunnittelija Riitta Räsänen

Juttusarjassa sosiaali- ja terveydenhuoltoalan eri asiantuntijat kertovat työstään. Tällä kertaa vuorossa on järjestösuunnittelija Riitta Räsänen. Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Pro terveys -lehden numerossa 4–5/2025, joka ilmestyi marraskuussa 2025.

Teksti: Riitta Räsänen

Tuki ihmisen ja terveydenhuollon välissä

Järjestösuunnittelijan työ Pirkanmaan Sydänyhdistyksessä on minulle kuin portti vanhan ja uuden välillä: saan kulkea siitä vapaasti ja valita, mitä vanhoja palasia haluan ottaa mukaani uusia ovia availlessani. Työni sitoo yhteen molemmat terveysalan koulutukseni, mielenkiintoni yhteiskunnalliseen hyvinvointiin ja ihmisten kohtaamiseen.

Elokuussa alkanut uusi, kolmipäiväinen työarki tukee lapsiperheellisen elämää joustavuudellaan ja mahdollistaa muuhun yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen osallistumista. Saan suunnitella aikatauluni joustavasti tehtäväkenttäni puitteissa, ideoida ja kehittää työtäni oman näköisekseni. Olemme osa Suomen Sydänliittoa – saan rakentaa vahvan perustan päälle.

Järjestösuunnittelijana vastaan Pirkanmaan Sydänyhdistyksen Sydänneuvonnasta, yhdistyksen liikuntatoiminnan järjestämisestä sekä erilaisiin kansallisiin teemapäiviin ja toimintakenttääni liittyvästä viestinnästä. Toimimme Tampereen Tammelasta käsin myös Sastamalassa ja Valkeakoskella, työni on liikkuvaa.

Liikutan myös työssäni ihmisiä maksuttomilla ulkoliikuntatapahtumilla. Kiipesimme vastikään Hervannan uusien kuntoportaiden 460 askelmaa isolla joukolla. Nautin ihmisten rennosta kohtaamisesta, ja saan samalla itsekin liikuntaa ja ulkoilmaa. Suurin kiitos jatkuvasta matalan kynnyksen vertaistuellisesta toiminnasta kuuluu aktiivisille jäsenillemme, jotka toimivat esimerkiksi itsenäisissä sydänkerhoissa ja kävelyryhmien vetäjinä. Yhdistystoiminnan ydin on edelleen ihmisissä ja yhteisessä toiminnassa osallistujia sitovan aiheen äärellä.

Sydänneuvontaa

Työni ykkösjuttu on Sydänneuvonta. Neuvonta vaatii ajanvarauksen mutta on maksutonta ja kaikille avoinna. Etäneuvonta antaa mahdollisuuden keskustella kauempaakin.

Sydänneuvonta on nimensä mukaisesti sydänsairauksiin liittyvää, ehkäisevää ja sydänsairauksien hyvään itsehoitoon tähtäävää ohjausta. En ole hoitokontakti, vaan toimin ihmisen ja terveydenhuollon välissä. En ota kantaa kenenkään diagnooseihin tai lääkityksiin, vaan autan ihmistä hahmottamaan sairautta osana omaa arkea kiireettömän keskustelun ja ohjauksen keinoin. Moni tulee ymmärtämään diagnoosiaan paremmin, ja elintapojen kautta pohdimme, miten ihminen itse voi vaikuttaa sairauteensa ja elämäänsä. Pidempään sairastaneet tulevat usein hakemaan vahvistusta elintavoilleen tai juttelemaan esimerkiksi sairauden etenemisestä ja tulevista toimenpiteistä.

Olen huomannut toimivani linkkinä ihmisen kokemuksen ja hoitokontaktin välillä. Laitan usein kerrottuja asioita järjestykseen ja autan jopa soittamaan terveydenhuoltoon vastaanotoltani. Alan parhaillaan kehitellä omaa ”sydänviestiä”, joka auttaa minua ja asiakastani jäsentelemään sairauksien kannalta oleellisia asioita. Viestiä, jonka ihminen voi viedä mukanaan kotiin tai hoitokäynnilleen hoitajan, terapeutin tai lääkärin vastaanotolle meiltä neuvonnasta.

Tapaan ihmisiä myös nopeissa kohtaamisissa, esimerkiksi apteekkien verenpainemittausten yhteydessä ja tapahtumissa. Ajoittain olisi tarpeen kirjoittaa ihmiselle ylös asioita ja ohjeita nopean oirearvion perusteella.

Uutta ja vanhaa

Potilasyhdistyksenä haluaisimme keskittyä enemmän myös ennaltaehkäisyyn, mutta resurssien vähyys näkyy paitsi työtehtäväni osa-aikaisuutena myös sekundaariprevention painottumisena. Emme pysty mainostamaan isolla rahalla tai jalkautumaan kaupunkien kohtaamispaikkoihin.

Pyrimme vastaamaan ensisijaisesti jo sairastuneiden tiedon ja tuen tarpeisiin tiloissa, joissa on korvattomat seinät – käsittelemme hyvin henkilökohtaisia asioita. Painotamme lisäksi jäsentoimintaamme ja pyrimme vastaamaan ympärillä tapahtuvaan.

Lanseerasimme vastikään uuden Digikahvit-vertaistapahtuman, jossa käsittelimme ensimmäisenä teemana Kanta- ja Omaolo-palveluita. Edellisessä työssäni Apotti-järjestelmän pääkouluttajana opastin sote-ammattilaisia muun muassa tietojen tallennukseen, luovutukseen ja Kanta-toimintoihin liittyvissä asioissa järjestelmäkirjaamisen näkökulmasta. Nyt järjestösuunnittelijana kuljen sujuvasti minulle vanhan ja uuden maailman välillä katsantokantoja muutellen.

Tehokaksikko

Yhdessä toiminnanjohtajamme Medeia Häkkilän kanssa pohdimme juuri seuraavaa vuotta: pallottelemme uusia ideoita ja suunnittelemme sydänterveyden asiantuntijaluentoja, vertaistapahtumia eri sydänsairausryhmille, sydänterveyden teemapäiviä ja tärkeimpiä tapahtumia. Käymme läpi myös syksyn jäsenkyselyn tuloksia – mitä tietoa, toimintaa ja tukea meiltä toivotaan.

Medeia ja minä alamme olla oikea tehopari! Meillä on loistava keskusteluyhteys ja kirkastamme yhdessä, miten potilasyhdistyksenä vaikutamme rajallisilla resursseillamme tehokkaimmin. Vaikuttamistyö on myös esillä olemista muiden järjestötoimijoiden kanssa, ja verkostoituminen on näytellyt suurta roolia tehtäväni haltuun ottamisessa.

Olen edelleen monesta järjestökentälle tutusta asiasta suloisen pihalla. Onneksi osaan kysyä, kyseenalaistaa ja keskustella. Olen oppinut huimasti uutta syksyn aikana: saanut tietoa sydänsairauksista omien lääkäriluentojemme kautta ja osallistunut YTHS Iäkkään hyvä hoito -koulutuspäivään Tampereella sekä SOSTEN:n järjestämään järjestöviestinnän koulutukseen Helsingissä.

Yhteen sopivat palaset

Viihdyn järjestösuunnittelijana ja voisin sanoa, että olen tässä työssä onnellisimmillani. Olen saanut huiman hyvää perehdytystä ja koen, että tekemistäni ja persoonaani arvostetaan. Saan olla samaan aikaan höpöttävä, empaattinen, jämpti epäkohtien esiintuoja ja idearikas kokeilija. Toivon seuraavaksi löytäväni osa-aikaisen unelmatyöni rinnalle toisen elämääni rikastuttavan tehtävän – ehkäpä hoitotyön tuntiopettajana, tutkimus- tai projektitoiminnan parista tai muusta järjestötoiminnasta.

Vapaa-ajallani olen mukana HOTUS työryhmässä laatimassa uutta hoitosuositusta Haasteellisesti käyttäytyvän muistisairaan henkilön kohtaamisesta. Olen kuljettanut kohtaamisen teemaa sairaanhoitajan opinnäytetyössä muistisairauden ja maisteritutkinnon tutkielmissani perhekeskusten kohtaamistoiminnan konteksteissa. Olen kiinnostunut myös sosiaali- ja terveyspolitiikasta, ja toimin nyt Ylöjärven kunnanvaltuuston varavaltuutettuna sekä ympäristölautakunnan varajäsenenä. Koen, että kaikki työelämäni osa-alueet palvelevat toisiaan ja eheyttävät omaa maailmankuvaani.

En olisi tässä tilanteessa ilman viime vuoden lopun muutosneuvotteluja ja niistä seurannutta työttömyysjaksoa. Olin hetken jonkinlaisessa sivustakatsojan roolissa näytelmässä, joka ei antanut viittausvuoroa.

Työnhaku tässä ajassa tarkoittaa todella pitkää päivää epävarmuudessa. Haluan valaa toivoa ja välittää erityisesti hoitoalalle viestiä, että sinä ammattilaisena riität. Ammattikuntamme työ on monin paikoin kiristetty äärimmilleen, vaikka jokaista osaajaa tarvittaisiin. Olemme yhteiskunnan tukipilari, joka huolehtii, että ihmiset pysyvät toimintakykyisinä, emme kuluerä. Tarvitsemme innovaatioita, parempaa johtamista ja kokonaisuuksien kestävää uudistamista. Yhteiskunta, älä riko hoitajaasi.