TTL: Lisäreserviä sotealalle voi löytyä alanvaihtajista ja eläkeläisistä – samalla tärkeää tukea hoitajien alalla pysymistä
Tuoreen selvityksen mukaan sotealan kasvavaan henkilöstötarpeeseen voidaan osaltaan vastata muun muassa edistämällä alan töiden ulkopuolella olevien hoitajien työllistymistä takaisin alalle. Keskeistä on kuitenkin pitää kiinni myös alalla jo olevista työntekijöistä vahvistamalla työn pitovoimatekijöitä.
Arvioiden mukaan Suomessa tarvitaan vuoteen 2040 mennessä lähes 26 000 lähihoitajaa ja noin 9 400 sairaanhoitajaa enemmän kuin vuonna 2021.
Sosiaali- ja terveysministeriön tilaaman, Työterveyslaitoksen ja Tilastokeskuksen toteuttaman selvityksen perusteella kasvavaan henkilöstötarpeeseen on mahdollista vastata osittain edistämällä alalta pois siirtyneiden, vanhuuseläkkeellä olevien ja työttömien lähi- ja sairaanhoitajien työllistymistä sote-alalle. Hoitajapula ei kuitenkaan ratkea yksinomaan näihin ryhmiin keskittymällä. Selvityksen mukaan keskeisintä työvoimapulan kannalta on kuitenkin pitää kiinni alalla jo olevista työntekijöistä.
Työvoimaa eläkkeellä työskentelevistä
Selvityksen mukaan työttömistä hoitajista ei löydy pelastusta sote-alan tulevaan työvoimapulaan, sillä valmistuneista lähi- ja sairaanhoitajista yli 90 prosenttia sijoittuu sote-alan töihin.
Lähi- ja sairaanhoitajat siis ovat jo pääosin töissä sote-alalla. 18–64-vuotiaista lähihoitajista yhdeksän (13 357) ja sairaanhoitajista kuusi prosenttia (6 702) oli vuonna 2023 työvoiman ulkopuolella, kuten pienten lasten kotivanhempina, opiskelijoina tai eläkkeellä. Uuden tutkinnon opiskelevista noin puolet suorittaa sote-alaan liittyvän tutkinnon, ja siten väliaikainen poissaolo alan töistä voi tarkoittaa myös ammattitaidon ja oman urapolun vahvistumista.
Osaltaan työvoimatarpeeseen löytyy vastaus eläkkeellä olevista, joiden työssäkäynti on yleistynyt. Vanhuuseläkettä saavista 65–68-vuotiaista lähihoitajista 23 prosenttia ja sairaanhoitajista 20 prosenttia jatkoi työuraansa, eli kyse on merkittävästä työvoimaresurssista.
Eläkkeellä työssäkäyvät hoitajat tekevät keskimääräistä yleisemmin vuokratyötä, mikä korostaa joustavien työjärjestelyjen ja työn välityksen rakenteiden tärkeyttä työuran loppuvaiheessa ja eläkkeeltä töihin palatessa.
Alaa vaihtaneiden hoitajien määrä kasvanut
Suurin käyttämätön työvoimareservi löytyy selvityksen mukaan sote-alalta toiselle alalle vaihtaneista.
Alaa vaihtaneiden hoitajien määrä on kasvanut viime vuosina. 15 400 lähihoitajaa ja 11 300 sairaanhoitajaa työskenteli vuonna 2023 muulla kuin sote-alalla. Määrä vastaa 11 prosenttia sosiaali- ja terveysalalla viimeisen kymmenen vuoden aikana työskennelleistä hoitajista.
– Sairaanhoitajat siirtyvät tyypillisesti julkisen hallinnon ja koulutuksen toimialoille, joissa he usein työskentelevät sote-alaa hyödyntävissä tehtävissä. Lähihoitajia siirtyy myös etäämmälle sotesta, kuten kaupan alan töihin, toteaa Työterveyslaitoksen johtava tutkija Elina Weiste tiedotteessa.
Lähihoitajien riskiä siirtyä töihin oman alan ulkopuolelle kasvattaa lähihoitajien viime vuonna lisääntynyt työttömyys.
Pitovoimatekijöitä vahvistettava
Sotealan töiden ulkopuolella olevien hoitajien työllistymistä takaisin alalle voidaan edistää monilla keinoilla: toimiva työyhteisö, laadukas perehdytys, työn joustavuus, riittävän hyvä palkkaus, uranäkymät ja osaamisen päivittämisen mahdollisuudet, työkyvyn tuki ja työn muokkauksen mahdollisuudet. Lisäksi työllistymistä edistää alan arvostuksen osoittaminen ja maineen parantaminen. Samat tekijät edistävät myös alan pitovoimaa, mikä on työvoimapulan uhatessa entistä tärkeämpää.
– Sote-alan töiden ulkopuolella olevien ammattilaisten tilanteet ovat moninaisia. Jos työkyky ei riitä alan töihin tai on rakentanut itselleen mielekkään uran toiselle alalle, ovat keinot sotealalle paluuseen kannustamiseksi rajallisia. Osalle alan töihin paluu on kuitenkin mahdollinen valinta, jota kannattaa tukea alan työvoiman riittävyyden vahvistamiseksi, summaa Elina Weiste.
Lähde: STT