TTL: Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kasvoivat erityisesti sote-alalla
Tutkimuksen mukaan mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot lisääntyivät seurantajakson aikana kaikilla tutkituilla aloilla mutta erityisen voimakkaasti sote-alalla ja alle 50-vuotiailla toimihenkilönaisilla. Tuloksista ilmenee myös, että ahdistuneisuus ohitti masennuksen uusien sairauspoissaolojaksojen yleisimpänä syynä.
Mielenterveysperustaiset sairauspoissaolot lisääntyivät vuosina 2015–2021, käy ilmi Työterveyslaitoksen tutkimuksesta. Tutkimus kartoittaa sairauspoissaolojen toimialakohtaista muutosta sekä alojen välisiä eroja ja kuvaa, miten poissaolot ovat kehittyneet eri työntekijäryhmissä ja toimialoilla vuosina 2007–2021.
– Tulokset olivat kahdella tavalla pysäyttävät. Mielenterveysperusteisten poissaolojen kasvutrendi näkyi kaikilla tutkituilla toimialoilla, ja samaan aikaan eri työntekijäryhmien väliset erot syvenivät, kertoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Ari Väänänen tiedotteessa.
Sosiaali- ja terveysalalla mielenterveysperustaisten sairauspoissaolojen kasvu oli erityisen voimakasta. Vuonna 2015 sote-alan naisilla oli keskimäärin alle 1,6 poissaolopäivää henkilöä kohden vuodessa, kun vuonna 2021 määrä oli yli 3,8 päivää. Tämä tarkoittaa väestötasolla yli 600 000 lisäpoissaolopäivääpäivää vuodessa.
Ammattiluokista erottui alemmat toimihenkilönaiset. Heidän keskimääräinen poissaolopäivien määränsä nousi 1,3 päivästä 3,4 päivään vuodessa.
Ahdistuneisuus ohitti masennuksen uusien mielenterveyspoissaolojen syynä
Masennus ja ahdistuneisuushäiriöt selittivät suurimman osan kaikista mielenterveysperusteisista poissaoloista. Seuranta-aikana masennukseen liittyvät poissaolot 1,7-kertaistuivat, ja ahdistukseen liittyvät kasvoivat 3,4-kertaisiksi.
Vuonna 2021 ahdistuneisuushäiriöt nousivat ensimmäistä kertaa uusien mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojaksojen yleisimmäksi syyksi. Masennukseen liittyvät jaksot olivat kuitenkin keskimäärin pidempiä ja selittivät suuremman osan kokonaispäivistä.
Ahdistuneisuuteen liittyvien poissaolopäivien kasvu painottui erityisesti nuoriin ja keski-ikäisiin toimihenkilönaisiin. Myös toimihenkilömiehillä ahdistuneisuuteen liittyvät poissaolot lisääntyivät selvästi, mutta absoluuttiset määrät jäivät naisia matalammiksi.
– Sukupuoli, ikä ja asema työelämässä heijastuivat poissaolopäivien kasvun voimakkuuteen. Muutos ei kuitenkaan rajoittunut vain tiettyihin ryhmiin, vaan ahdistuneisuuteen liittyvät poissaolot lisääntyivät kaikissa väestöryhmissä, toteaa Työterveyslaitoksen tutkimuspäällikkö Pekka Varje.
Taustalla työelämän muutoksia ja kulttuurisia tekijöitä
Mielenterveysperusteisten poissaolojen kasvun taustalla voi olla sekä työelämään että kulttuuriin liittyviä muutoksia. Naisvaltaisilla aloilla työn reunaehtojen heikkeneminen ja työstä palautumisen vaikeutuminen saattavat osaltaan selittää sote-alan ja toimihenkilönaisten huolestuttavia kehityskulkuja.
Myös hoitoon hakeutumisen kynnys on voinut madaltua erityisesti ahdistukseen liittyvissä elämäntilanteissa. Mielenterveyshaasteisiin liittyvien psykiatristen luokittelujen käyttö on voinut muuttua terveydenhuollossa, ja työssä käyvät saattavat jäsentää tunne-elämän ongelmiaan aiempaa useammin ahdistuneisuuden kautta.
– Muutos voi kertoa paitsi työolojen kuormittavuudesta myös siitä, että kulttuuriset tavat hakea apua ja luokitella oireita ovat muuttuneet. Nämä tekijät yhdessä voivat selittää, miksi kasvu on ollut niin voimakasta etenkin naisvaltaisilla aloilla ja nuoremmissa ikäryhmissä, Väänänen arvioi.
Lähde: Työterveylaitos