Työhyvinvoinnin kehittäminen tuottaa tulosta

Työhyvinvoinnin kehittämiselle ei kuitenkaan ole ollut aikaa koronan osaston- ja ylihoitajien työpanoksen mennessä henkilökunnan määrän riittävyyden varmistamiseen, selviää Työterveyslaitoksen Mitä kuuluu? -tutkimuksesta. Työmäärä on kasvanut kaikilla hoitotyöntekijöillä, mutta erityisesti esihenkilöillä koronavuosien aikana. Positiivisiakin muutoksia on kuitenkin saatu aikaan myös lähivuosien rankkoina aikoina.

Alentunut työkyky on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä, mutta erityisesti nuoret kokevat työssään kiusaamista tai väkivaltaa sote-alalla. Myös Kunta10-tutkimuksessa esiin nousee nuorempien työntekijöiden jaksamisen ja mielenterveyden ongelmat. Nuoret kuitenkin olivat tyytyväisiä esihenkilöidensä toimintaan.

Positiivisia muutoksia nähdään työstressin ja epävarmuuden vähentymisenä. Työ sote-alalla nähdään merkityksellisenä ja mielekkäänä ja työpaikkaa ollaan valmiita suosittelemaan kavereillekin. Oma työyhteisö, työkaverit ja lähiesihenkilö ovat voimavaroja. Sen sijaan tunnustusta ja arvostusta omasta työstä kaivattaisiin enemmän. Positiivista palautetta ei aina tunnisteta, ja Työterveyslaitos vinkkaakin kiinnittämään enemmän huomiota palautetilanteeseen pysähtymiseen ja konkretiaan.

Työhyvinvoinnin kehittämiseen tarvitaan jatkossakin panostuksia ja resursseja. Työstressi, heikko palautuminen ja eettisen kuormituksen vähentäminen ovat edelleen tarpeen. Henkilöstön saatavuus tulee olemaan haaste jatkossakin ja työhyvinvointiin panostaminen on oleellinen osa yksiköiden ja organisaatioiden houkuttelevuuden lisäämiseksi.

Lisätietoa ttl.fi

Työterveyslaitoksen vinkkejä sotealan esihenkilölle

Teksti: Katja Kosonen