Julkisten perustason sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus on saatava kuntoon

Edelleen vaikea hyvinvointialueiden taloustilanne heikentää ammattilaisten työhyvinvointia ja vaarantaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita.

Julkisten perustason sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus on saatava kuntoon. Resursseja jatkuvasti vähennettäessä ja kiireen kasvaessa työntekijöiden oikeus turvallisiin työolosuhteisiin ja potilaan oikeus hyvään ja turvalliseen hoitoon vaarantuvat.

Hyvinvointialueiden YT:t, vähenevät resurssit ja kasaantuva työkuorma luovat ristipaineen, jossa yksittäisen hoitotyöntekijän, johtajan tai asiantuntijan harteille jää liikaa painoa. Monet työntekijät kokevat jatkuvaa eettistä kuormitusta, koska eivät voi tehdä työtään niin hyvin kuin haluaisivat ja ammattieettisten ohjeiden tai jopa lainkin velvoittamalla tavalla. Tämä voi johtaa eettiseen traumaan, murentaa henkilökunnan hyvinvointia ja aiheuttaa esimerkiksi lisääntyneitä sairauspoissaoloja.

On myös erittäin huolestuttavaa, että vallitsevassa tilanteessa työntekijöiden oikeus kouluttautumiseen sekä työn ja muun elämän tasapainottaminen kärsivät.

Pahimmillaan tämä kaikki näkyy nyt ja tulevaisuudessa lisääntyvänä henkilöstövajeena, heikkenevänä ja puutteellisena tai jopa kokonaan puuttuvana hoitona sekä kasvavina hoitojonoina. Hoidon tarve vain lisääntyy, kun hoitoa ei saa ajoissa. Jatkuessaan nykyinen tilanne kasvattaa entisestään rahoituksen tarvetta jo lähitulevaisuudessa.

Näihin perustavanlaatuisiin ja yhä laajemmalle hyvinvointialueilla leviäviin ongelmiin on saatava pikaisesti korjausta. Rahoituksen lisäksi hyvinvointialueille tulee mahdollistaa toiminnan ja ammattikuntien välisen yhteistyön jatkuva kehittäminen siten, että hoidon jatkuvuus, hoidon tasapuolisuus sekä niin ammattilaisten kuin kansalaistenkin hyvinvointi saadaan turvattua.  

Elina Pajakoski, va. puheenjohtaja, Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry