Määräaikaisuuksien helpottaminen on isku naisvaltaisille sote-aloille
Eduskunta hyväksyi tällä viikolla lakiesityksen määräaikaisten työsopimusten tekemisen helpottamisesta eri asiantuntijatahojen laajasta vastustuksesta huolimatta.
Hallitus on perustellut työsopimuslain muutoksia pienten ja keskisuurten yritysten työllistämisen esteiden purkamisella, mutta lopputuloksena koko työelämää työnnetään entistä turvattomampaan suuntaan.
Muutos heikentää työelämän ennakoitavuutta ja tasapainoa sekä siirtää riskiä työnantajilta työntekijöille. Se helpottaa epävarmojen työsuhteiden käyttöä aikana, jolloin ihmiset jo valmiiksi kamppailevat asumisen hinnan, korkojen ja toimeentulon kanssa.
Epävarmassa työtilanteessa lykätään oman kodin hankintaa, perheen perustamista ja koko tulevaisuutta. Tämä ei ole kenenkään edun mukaista, varsinkaan harmaantuvan Suomen.
Päätös on kylmä viesti erityisesti naisvaltaisille sote-aloille. Tilastokeskuksen tuoreen työvoimatutkimuksen mukaan määräaikaisia työsuhteita on enemmän naisilla kuin miehillä, ja yli 60 % määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevistä haluaisi pysyvän työn, jos sellainen olisi tarjolla.
Suomessa tarvitaan kipeästi lisää hoitajia, ja hoitajapulasta varoitellaan lähes viikoittain. Lakiuudistus tekee sote-alasta entistä turvattomamman, vaikka tässä tilanteessa olisi ennen kaikkea löydettävä keinoja lisätä alan veto- ja pitovoimaa.
Koulutettujen terveydenhuollon ammattihenkilöiden riittävyys on keskeistä laadukkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen toteutumiselle. Arvioiden mukaan Suomessa tarvitaan vuoteen 2040 mennessä lähes 26 000 lähihoitajaa ja noin 9 400 sairaanhoitajaa enemmän kuin vuonna 2021.
Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa ja nuoria, jotka hakeutuvat jatkossakin sote-alojen opintoihin, mutta lakimuutos heikentää myös nuorten ja ulkomaalaistaustaisten asemaa työmarkkinoilla.
Kysymys kuuluu: saadaanko sote-alalle lisää työntekijöitä, joiden työssä on kyse kansalaisten terveydestä ja ihmishengistä, jos työmarkkinoiden viesti on, että näiden vastuullista työtä tekevien asiantuntijoiden omasta tulevaisuudesta ei tarvitse kenenkään ottaa vastuuta?
Heidi Aaltonen, Tajan hallituksen jäsen
Kukka Junno, Tajan toiminnanjohtaja