Harkkatarinoita: Jasmin Zeidan hyvinvointialueen HYTE-tiimissä

Harkkatarina-blogisarjassa tuodaan esille terveystieteiden ja hoitotyön erilaisia harjoittelupaikkoja ja -mahdollisuuksia.

Suoritin kandidaatintutkinnon työharjoitteluni Pohjois-Savon hyvinvointialueen HYTE- ja osallisuuspalveluyksikössä keväällä 2026. Vaikka työelämä sinällään on ollut osa arkeani jo useamman vuoden ajan, työharjoittelu oli ensimmäinen varsinainen kosketukseni oman alani työelämään. Teoreettiset terveyden edistämisen opinnot konkretisoituivat harjoittelussa, kun pääsin näkemään, kuinka laajaa ja moniulotteista terveyden edistäminen käytännössä on.

Mikä ihmeen HYTE-työ?

HYTE eli hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on paljon muutakin kuin kampanjoita tai yksittäisiä hankkeita. Harjoittelun aikana ymmärsin syvemmin, että kyse on laajasta kokonaisuudesta, jossa luodaan rakenteita, tehdään yhteistyötä eri toimijoiden kanssa ja tuetaan ihmisten arkea monella tasolla. Tämän lisäksi työssä yhdistyvät muun muassa suunnittelu, kehittäminen ja tiedolla johtaminen.

Pohjois-Savon hyvinvointialueella HYTE-työtä koordinoidaan HYTE- ja osallisuuspalveluyksiköstä käsin. Yhteistyötä tehdään kuntien, järjestöjen ja eri alojen ammattilaisten kanssa, jotta hyvinvointia voidaan edistää mahdollisimman laajasti väestötasolla.

HYTE-työ on tärkeää, koska sen avulla voidaan ennaltaehkäistä sairauksia, kaventaa terveyseroja ja tukea ihmisten arjessa jaksamista. Samalla koen, että ennaltaehkäisyyn panostaminen on keskeinen keino tukea sosiaali- ja terveyspalveluiden kestävyyttä myös tulevaisuudessa. Näin hyvinvointia voidaan vahvistaa jo ennen kuin haasteet kasvavat liian suuriksi.

Mitä kaikkea harjoittelussa voi päästä tekemään?

Harjoitteluni oli todella monipuolinen. Pääsin osallistumaan aktiivisesti tiimipalavereihin, seuraamaan kehittämistyön etenemistä ja ottamaan vastuuta myös itsenäisistä tehtävistä. Alussa oli jännittävää päästä mukaan keskusteluihin, joissa myös omaa ääntä piti todella opetella käyttämään.

Yksi harjoitteluni keskeisistä kokonaisuuksista oli OmaHyte-palvelutarjotin, joka kokoaa yhteen alueen hyvinvointia tukevia palveluja. Pääsin harjoittelussani tutustumaan palvelutarjottimeen syvällisemmin ja esittelemään sitä valtakunnallisessa webinaarissa.

Lisäksi olin mukana kahdessa hankkeessa:

  • Elintavoilla elämänlaatua Pohjois-Savoon -hankkeessa perehdyin elintapaohjauksen vaikuttaviin menetelmiin ja koostin niistä esityksen ammattilaisille.

  • Hyvinvointia kulttuurista ikäihmisille Pohjois-Savoon -hankkeessa pääsin osallistumaan kulttuuriluotsitoiminnan kehittämiseen ja kulttuurihyvinvoinnin palvelumuotoiluun.

Näissä tehtävissä pääsin yhdistämään tutkimustietoa käytännön kehittämistyöhön, mikä teki työstä motivoivaa ja käytännönläheistä.

Mitä opin harjoittelussa?

Harjoittelun aikana ymmärrykseni hyvinvointialueen toiminnasta syveni. Käteen jäi erityisesti ajatuksia siitä

  • miten laajoja kokonaisuuksia hyvinvointialueella koordinoidaan

  • miten tärkeää yhteistyö eri toimijoiden välillä on

  • miten tutkimustietoa hyödynnetään päätöksenteossa ja kehittämistyössä.

Huolellinen suunnittelu ja ajanhallinta korostuivat harjoittelun, työn ja kandidaatintutkielman yhdistämisessä. Tämä opetti minulle paljon myös itsensä johtamisesta. Lisäksi sain varmuutta esiintymiseen ja asiantuntijaroolissa toimimiseen, kun pääsin esittelemään omaa työtäni ja osallistumaan moniammatillisiin keskusteluihin asiantuntijaympäristössä.

Yllätyksiä ja oivalluksia

Suurin oivallus oli ehkä se, kuinka laaja kokonaisuus hyvinvointialue on. Opintojen aikana asiasta saa yleiskuvan, mutta vasta käytännössä alkaa hahmottua, kuinka paljon erilaisia toimijoita, rakenteita ja yhdyspintoja siihen liittyy.

Lisäksi minulle konkretisoitui, kuinka alueelliset erityispiirteet näkyvät Pohjois-Savossa. Hyvinvointialue koostuu 19 kunnasta, joista monet ovat pieniä, ja välimatkat ovat pitkiä, mikä asettaa omat haasteensa palvelujen saavutettavuudelle ja yhdenvertaiselle toteutumiselle.

Opiskelija, lähde harjoitteluun!

Harjoittelu vahvisti omaa kiinnostustani erityisesti koordinointi- ja kehittämistehtäviin. Se auttoi hahmottamaan, millaisia uramahdollisuuksia alalla on ja mitä kaikkea työ oikeasti sisältää. Ennen kaikkea harjoittelu toi varmuutta omaan osaamiseeni ja siihen, että pystyn toimimaan asiantuntijaympäristössä.

Koen, että lämminhenkinen vastaanotto työyhteisössä tarjosi turvallisen tilan oppia ja kehittyä uuden edessä. Samalla huomasin, että harjoittelun alun jännitys oli turhaa – hienojen asiantuntijanimikkeiden taustalla on kuin onkin ihan tavallisia ihmisiä kissoineen, koirineen ja harrastuksineen.

Opiskelija, kannattaa lähteä rohkeasti harjoitteluun. Parhaimmassa tapauksessa siellä voi avautua sellaisia näkökulmia, joita ei luennoilla tule vastaan.

Teksti: Jasmin Zeidan