Eturauhassyöpä harvinainen kuolinsyy

Terveydenhuollon tavoite on maksimoida terveyttä. Käytännössä resurssit ovat heikot, osoittaa Susanne Bergiuksen tuore väitös.

Perinteisen taloudellisen arvioinnin rinnalle on syntynyt käsite arvoon perustuvasta terveydenhuollosta. Molemmat pyrkivät vastaamaan kysymykseen terveydenhuollon interventioiden arvosta eli vaikuttavuuden ja tarvittavien investointien suhteesta.

Tutkimuksessa mitattiin eturauhassyöpäpotilaiden terveyteen liittyvää elämänlaatua taudin eri vaiheissa (paikallinen, paikallisesti edennyt ja metastaattinen tauti) ja eri hoidoissa kahdella eri elämänlaatumittarilla, jotka olivat geneerinen 15D ja sairausspesifi EORTC QLQ-C30.

Eturauhassyöpäpotilaiden terveyteen liittyvää elämänlaatua tutkittiin arjen olosuhteissa. Samalla verrattiin yleisimpien eturauhassyövän hoitolinjojen vaikuttavuutta. Kirjallisuuskatsauksen perusteella elämänlaatumittareiden käyttö eturauhassyöpäpotilailla on harvinaista.

Neljä merkittävintä hoitolinjaa ensimmäisen vuoden aikana diagnoosin jälkeen olivat aktiivinen seuranta, sädehoito, radikaalileikkaus ja hormonaalinen hoito. Keskimääräinen seuranta-aika elinaika-analyysissä oli 77,7 kuukautta. Seurannan lopussa 84,4 % potilaista oli elossa.

Elossaoloajan mediaani hormonaalista hoitoa saaneilla potilailla oli 53,8. Muissa hoitoryhmissä mediaania ei saavutettu.

Eturauhassyöpä oli harvinainen kuolinsyy etenkin aktiivisen seurannan ja leikkaushoidon ryhmissä. Hormonaalisen hoitoryhmän potilailla oli alhaisin elämänlaatu ja elossaoloaika. Kolmen muun hoitoryhmän erot elämänlaadussa, kokonaiselon oloajassa ja saavutetuissa QALY:issa olivat vähäisiä.

Väitös tarkastettiin Helsingin yliopistossa 29.1.2021 klo 12.

Väitöskirja verkossa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/322651