Kohtuullinenkin kofeiinin saanti voi heikentää sikiön kasvua – käytännönläheistä ohjausta kofeiiniin käytöstä raskausaikana tarvitaan
Väitöstutkimuksessa selvitettiin naisten kofeiinin saantia raskausaikana ja sen yhteyttä äidin ja lapsen terveyteen.
Kofeiinin saanti on suositeltua runsaampaa kolmasosalla raskaana olevista naisista, ilmenee tuoreesta väitöstutkimuksesta. Tutkimuksessa alkuraskauden kofeiinin saannilla todettiin yhteys vastasyntyneen pieneen painoon raskausviikkoihin nähden: suosituksen ylittävä sekä jo kohtuullinenkin, 51–200 mg saanti vuorokaudessa oli yhteydessä pienipainoisuuden riskiin.
– Raskausajan kofeiinisuosituksen noudattaminen on tärkeää. Alkuraskaus on sikiön kehityksen kannalta erityisen herkkää aikaa, joten jo raskautta suunnittelevat tarvitsevat käytännönläheistä tietoa ja ohjausta kofeiinia sisältävien elintarvikkeiden maltillisesta käytöstä, sanoo TtM ja laillistettu ravitsemusterapeutti Anni Kukkonen väitöstiedotteessa.
Kukkonen selvitti väitöskirjassaan Kuopion syntymäkohorttitutkimukseen (KuBiCo) osallistuneiden naisten kofeiinin saantia raskausaikana ja sen yhteyttä äidin ja lapsen terveyteen. Tutkimukseen osallistui Kuopion yliopistollisessa sairaalassa synnyttäviä naisia ja heille syntyviä lapsia. Ruokavaliota ja kofeiinin saantia kartoitettiin kyselyillä. Sikiöajan kofeiinialtistusta mitattiin vastasyntyneiden hiusnäytteistä korkean erotuskyvyn massaspektrometrialla (HRMS).
Suositeltu kofeiinin saannin raja ylittyi puolella raskaana olevista kahvinjuojista
Suositeltu kofeiinin saannin yläraja raskausaikana on 200 mg vuorokaudessa. 2 dl kahvia sisältää kofeiinia noin 160 mg. Teessä kofeiinia on 2 dl annoksessa noin 40 mg, kolajuomassa 22 mg ja kaakaossa 6 mg. Energiajuomissa kofeiinin määrä vaihtelee, ja esimerkiksi 0,6 dl energiashotti voi sisältää jopa 200 mg kofeiinia. 50 g suklaapatukassa kofeiinia on keskimäärin 18 mg, tummassa suklaassa enemmän.
Kukkosen tutkimuksessa kofeiinin saanti raskausaikana ylitti suosituksen noin kolmanneksella kaikista naisista ja puolella kahvinjuojista.
Aiemmissakin tutkimuksissa raskausajan runsas kofeiinin saanti on yhdistetty muun muassa keskenmenoriskiin ja sikiön kasvuhäiriöihin. Nykyistä raskausaikaisen kofeiinin käytön turvarajaa onkin kyseenalaistettu sikiön mahdollisiin riskeihin vedoten.
Energiajuomia käytetään raskausaikana toistaiseksi vähän
Energiajuomia ei suositella lainkaan raskaana oleville, ja niitä käyttikin raskausaikana tutkimuksen perusteella vain kolme prosenttia naisista. Energiajuomien on kuitenkin havaittu kasvattavan suosiotaan nuorten aikuisten keskuudessa, ja niiden välttäminen raskausaikana voikin olla tulevaisuudessa kasvava haaste.
Kolajuomiakin naiset käyttivät tutkimuksen mukaan raskauden aikana melko vähän. Kuitenkin jo noin 0,3 dl päivässä ylittävä käyttö oli yhteydessä suurempaan raskausdiabeteksen riskiin, kun huomioitiin sekä sokerilliset että sokerittomat kolajuomat. Sen sijaan kofeiinin määrällä tai kahvinjuonnilla ei havaittu yhteyttä raskausdiabeteksen riskiin.
Kukkonen toteaa, että kolajuomien merkitystä raskausdiabeteksen riskitekijänä on tutkittava vielä lisää, mutta tämän tutkimuksen valossa niitäkin on hyvä käyttää raskausaikana mahdollisimman vähän.
---
TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Anni Kukkosen väitöskirja Coffee and caffeine intake during pregnancy – associations with maternal and neonatal health (Kuopio Birth Cohort) (Kahvi ja kofeiini raskausaikana – yhteys raskaana olevan naisen ja syntyvän lapsen terveyteen, Kuopion syntymäkohorttitutkimus) tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa 13.3.2026. Vastaväittäjänä toimi professori Mikael Fogelholm Helsingin yliopistosta ja kustoksena dosentti Sari Hantunen Itä-Suomen yliopistosta.
Lähde: väitöstiedote
Iina Aalto