Lantionpohjan kuntoon voi vaikuttaa elämäntavoilla
Tuoreessa väitöstutkimuksessa tutkittiin fyysistä aktiivisuutta, syömiskäyttäytymistä ja kehonkoostumusta naisten lantionpohjan toimintahäiriöiden riskitekijöinä.
Elämäntavoilla, kuten fyysisellä aktiivisuudella ja syömiskäyttäytymisellä sekä kehonkoostumuksella voi olla vaikutusta lantionpohjan toimintahäiriöiden syntyyn. Asia käy ilmi TtM Mari Kuutin gerontologian ja kansanterveyden väitöstutkimuksesta, jossa tutkittiin fyysistä aktiivisuutta, syömiskäyttäytymistä ja kehonkoostumusta naisten lantionpohjan toimintahäiriöiden riskitekijöinä.
Lantionpohjan toimintahäiriöt yleistyvät naisen lähestyessä vaihdevuosi-ikää. Estrogeenin puutos, ikääntyminen, raskaudet ja synnytykset sekä muut vatsaontelon painetta lisäävät tekijät saattavat johtaa lantionpohjan rakenteelliseen ja toiminnalliseen heikkenemiseen.
Tutkimuksen mukaan elämäntavoilla voi vaikuttaa lantionpohjan terveyteen.
– On tärkeää lisätä tietoisuutta elämäntapojen yhteydestä lantionpohjan toimintakykyyn. Tämä voi johtaa paitsi taloudellisen myös inhimillisen kuormituksen vähenemiseen ja keski-ikäisten naisten kokonaisvaltaisen terveyden kohentumiseen, Kuutti toteaa Jyväskylän yliopiston väitöstiedotteessa.
Häiriintynyt syömiskäyttäytyminen, kuten ylensyönti tai rajoittava syömiskäyttäytyminen, oli tutkimuksessa yhteydessä lantionpohjan toimintahäiriöiden lisääntyneeseen riskiin. Lisäksi havaittiin, että useilla ruoka-aineilla voi olla lantionpohjan toimintahäiriöiltä suojaavia tai niiden syntyä edistäviä vaikutuksia.
Kuutti kertoo, että esimerkiksi prosessoitujen valmisruokien ja pikaruokien runsaampi kulutus lisäsi riskiä kokea ponnistus- ja pakkovirtsanvirtsankarkailun oireita. Runsas hedelmien kulutus ja laadukkaampi ruokavalio puolestaan pienensi riskiä kokea ponnistusvirtsankarkailun oireita.
Tutkimus osoitti lisäksi, että useat kehon rasvamuuttujat sekä kehon painoindeksi ja vyötärönympärysmitta olivat yhteydessä ponnistusvirtsankarkailun oireisiin.
– Riskitekijöitä ovat suurempi rasvapitoisuus erityisesti vyötärön alueella ja sisäelinten ympärillä sekä suurempi vyötärönympärysmitta ja kehon painoindeksi, Kuutti sanoo.
Väitöskirjan tulokset osoittavat myös, että aktiivinen liikunta varhaisaikuisuudessa voi lisätä riskiä lantionpohjan toimintahäiriöille myöhemmällä iällä. Esimerkiksi varhaisaikuisuudessa kilpaurheilleilla naisilla oli suurentunut riski kokea pakkovirtsankarkailun oireita keski-iässä.
---
TtM Mari Kuutin väitöskirjan Modifiable life habits as potential risk factors for pelvic floor disorders in middle-aged women tarkastustilaisuus perjantaina 17.10.2025 klo 12 alkaen Jyväskylän yliopistossa. Vastaväittäjänä toimii ylilääkäri, dosentti Maarit Mentula (Division of Gynecological Outpatient Clinic activities, HUS) ja kustoksena apulaisprofessori Eija Laakkonen (Jyväskylän yliopisto).
Lisätietoa väitöstilaisuudesta
Lähde:väitöstiedote
Iina Aalto