Omaishoitaja on tärkeää kohdata terveydenhuollossa yksilönä

Terveyden sosiaaliset määrittäjät asettavat osan omaishoitajista haavoittuvaan asemaan. Omaishoitajuuteen kytkeytyviä sosiaalisia terveyseroja voidaan kuitenkin tunnistaa ja kaventaa.

Omaishoitajien ikä, sukupuoli, asuinkunta, koulutustaso, subjektiivinen köyhyys ja ruoan saatavuus ovat yhteydessä omaishoitajien terveyden ja elämänlaadun eriarvoisuuteen.

Asia ilmenee Master of Science Roosa-Maria Savelan väitöstutkimuksesta, jonka tulokset tuovat omaishoitajien sosiaalisista terveyseroista uutta tietoa terveydenhuoltoon ja hoitotyöhön sekä hoitotieteelliseen tutkimukseen ja koulutukseen.

- Olisi tärkeää kohdata omaishoitajat terveydenhuollossa yksilöinä ja huomioida ne tekijät, jotka voivat asettaa osan omaishoitajista haavoittuvaan asemaan. Savela toteaa Itä-Suomen yliopiston tiedotteessa.

Omaishoitajien toimintakyvystä pidettävä huolta

Eriarvoisuuteen kytkeytyviä terveyden sosiaalisia määrittäjiä eli olosuhteita, jossa ihminen on syntynyt, kasvanut, elänyt, työskennellyt ja ikääntynyt, on tutkittu jo pitkään, mutta juuri omaishoitajien osalta aiheesta tiedetään vielä vähän.

Savela toteaa, että omaishoitajat kantavat suurta hoivavastuuta, ja ikääntyvässä yhteiskunnassa heidän toimintakyvystään on pidettävä huolta.

Tutkimus osoittaa, että omaishoitajien sosiaalisia terveyseroja voidaan tunnistaa ja sitä kautta myös kaventaa. Yksi omaishoitajien potentiaaliseen eriarvoisuuteen vaikuttava tekijä on Savelan mukaan se, että omaishoitajuus kasautuu tyypillisesti naisille, millä puolestaan voi olla negatiivinen vaikutus naisten työuriin ja eläkkeisiin. Tästä seuraavat mahdolliset taloudelliset haitat voivat edelleen johtaa terveyseroihin omaishoitajien välillä.

Väitöstilaisuus 12.1.

Roosa-Maria Savelan väitöskirja Family caregivers of older adults: Assessing social determinants of health and associated inequalities – Evidence from the LENTO intervention study (Omaishoitajien terveyden sosiaaliset määrittäjät ja niihin liittyvä eriarvoisuus – LENTO tutkimus) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa 12.1.2024. Vastaväittäjänä toimii professori Katja Joronen Turun yliopistosta ja kustoksena dosentti Tarja Välimäki Itä-Suomen yliopistosta.

Tilaisuuden tiedot ja linkki verkkolähetykseen

Lähde

Iina Nieminen