Tehostettu elämäntapaohjaus ja fyysinen harjoittelu osana vaikeasti lihavien aikuisten lihavuuden hoitoa sekä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden vähentämistä
Vaikeasti lihavat työikäiset laihtuivat ja kardiometabolisten sairauksien riski pieneni tehostetulla elintapaohjauksella ja liikunnalla. TtM Kaisu Kaikkosen tuore työikäisillä vaikeasti lihavilla henkilöillä toteutettu väitöstutkimus osoittaa, että tehostettu elintapaohjaus yksin ja yhdessä liikuntaharjoittelun kanssa johtaa merkittävään painonpudotukseen ja laihdutustulos on pitkäkestoinen. Liikunnan lisääminen heti painonpudotuksen alussa pienensi keskivartalolihavuutta, edisti painonhallintaa ja paransi sokeriaineenvaihduntaa sekä vähensi kardiometabolisten sairauksien riskiä vaikeasti lihavilla aikuisilla. Elinaikainen fyysinen aktiivisuus ja hyvä kunto olivat positiivisesti yhteydessä sydämen autonomiseen säätelyyn, jolla on tärkeä yhteys kardiometaboliseen terveyteen.
Tutkimus on osa Oulun yliopiston, ODL Liikuntaklinikan ja Oulun yliopistollisen sairaalan toteuttamaa LILA-tutkimusta, jossa 120 vapaaehtoista aikuista (keskimääräinen BMI 36,8) satunnaistettiin kolmeen ohjausryhmään ja kontrolliryhmään. Kaikille ohjausryhmien jäsenille tarjottiin tehostettua elintapaohjausta painonpudotuksen tueksi. Kahdelle näistä tarjottiin lisäksi ohjattua liikuntaa, toiselle ryhmälle heti painonpudotuksen alussa ja toiselle 6 kuukauden kuluttua aloittamisesta. Ohjattu kolmen kuukauden liikuntaharjoittelu toteutettiin sykeohjattuna kiertoharjoitteluna. Painonpudotusvaihe kesti 12 kuukautta ja painonhallintavaihe 24 kuukautta.
Kontrolliryhmään verrattuna kaikki kolme ohjausryhmää onnistuivat pudottamaan painoaan merkittävästi. Saavutettu painonpudotustulos oli kaikissa ryhmissä merkittävä vielä kolmen vuoden seurannan kohdalla, mutta parhaiten painonhallinnassa onnistuivat elintapaohjausryhmä sekä ryhmä, joka osallistui liikuntaan heti alussa. Keskivartalolihavuus, jota mitattiin vyötärönympäryksen avulla, pieneni eniten ryhmässä, joka osallistui alusta lähtien myös liikuntaharjoitteluun. Vaikutus vyötärönympärykseen oli pitkäkestoinen ja nähtävissä vielä kolmen vuoden seurannan jälkeen. Kahden vuoden seurannassa sokeriaineenvaihdunta parani eniten heti liikuntaan osallistuneessa ryhmässä. Sykevaihtelulla mitattu autonomisen hermoston toiminta oli paras elämänsä aikana eniten liikkuneilla ja parempikuntoisilla.
Lihavuus, erityisesti vaikea lihavuus sekä keskivartalolihavuus ovat lisääntyneet viimeisten vuosikymmenten aikana. Lihavuus on merkittävä kansanterveydellinen sekä -taloudellinen haaste, koska lihavuuteen ja erityisesti keskivartalolihavuuteen liittyy merkittävä kardiometabolisten sairauksien ja ennenaikaisen kuoleman riski. Jo 3–5 % pysyvällä painonlaskulla saavutetaan terveyden kannalta merkittäviä hyötyjä, ja 5 cm vyötärönympäryksen pieneneminen laskee kuolleisuuden riskiä 9 %.
”Usein vaikeasti lihavien henkilöiden ohjaus painottuu energian saannin vähentämiseen ja painon pudottamiseen. Olisi kuitenkin tärkeää muistaa, että liikunnalla saavutetaan terveyden kannalta merkittäviä hyötyjä, myös ilman merkittävää painon pudotusta. Tämän vuoksi on tärkeää, että oikein suunniteltu liikunta on osa myös vaikeasti lihavien henkilöiden elintapaohjausta – heti alusta alkaen. Sykeohjattu kiertoharjoittelu on turvallista ja soveltuu erittäin hyvin vaikeasti lihavien henkilöiden harjoittelumuodoksi ” Kaisu Kaikkonen toteaa.
Terveystieteiden maisteri Kaisu Kaikkonen esittää väitöskirjansa Tehostettu elämäntapaohjaus ja fyysinen harjoittelu osana vaikeasti lihavien aikuisten lihavuuden hoitoa sekä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden vähentämistä julkisesti tarkastettavaksi perjantaina 8.12.2023 klo 12 Oulun yliopistossa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Katja Borodulin, Ikäinstituutti ja kustoksena professori Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, Oulun yliopisto.
Tekstikooste: Katja Kosonen