Terveellisiä elämäntapoja edistävien hankkeiden vaikutukset jäävät usein hajanaisiksi

Väitöstutkimuksen mukaan hallituskauteen sidottu terveyspolitiikka ja lyhyet hankejaksot terveellisten elämäntapojen edistämiseksi eivät riitä juurruttamaan muutoksia arjen rakenteisiin.

Hallitusohjelmien hankkeet hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi jäävät usein vaikutuksiltaan hajanaisiksi, osoittaa tuore väitöstutkimus. Sen tulosten valossa pelkät hankkeet eivät yleensä riitä muutosten vakiintumiseen.

– Suomessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelmat on pitkälti toteutettu hanke- ja projektimuotoisesti, mikä vaikeuttaa pysyvien muutosten juurtumista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään, kertoo väitöskirjatutkija Linda Dalbom Turun yliopiston väitöstiedotteessa.

Tiedotteessa kuvataan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tarkoittavan tekoja, jotka tukevat ihmisten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista jaksamista. Sellaisia ovat esimerkiksi liikunnan lisääminen, terveellisen ruokavalion tukeminen, mielenterveyden vahvistaminen tai yhteisöllisyyden edistäminen

Dalbom tutki, miten hallitusohjelman tavoitteet väestön terveyskäyttäytymisen edistämiseksi saadaan vietyä käytäntöön. Tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että laajamittaiset terveysohjelmat juurtuisivat osaksi arkea ja pysyväksi osaksi terveydenhuollon palveluja.

Tutkimuksen tulosten mukaan hankkeilla voidaan saada aikaan yksittäisiä parannuksia, mutta laajoihin ja pysyviin muutoksiin tarvitaan enemmän. Jotta kehittämistyö todella vaikuttaisi, tarvitaan pitkäjänteistä rahoitusta, suoraa tukea organisaatioille ja vahvaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

Terveellisten elämäntapojen edistäminen vaatii tiivistä yhteistyötä kuntien, hyvinvointialueiden ja järjestöjen välillä. Poikkihallinnollista yhteistyötä kuitenkin vaikeuttavat usein resurssipula, eri toimijoiden tavoitteiden ristiriidat ja puutteelliset rakenteet. Toiminta hiipuu helposti rahoituksen päättyessä.

– Terveyspolitiikka on osa yhteiskuntapolitiikkaa, mutta sen painopisteet sidotaan hallituskausiin, mikä tekee kehittämistyöstä haavoittuvaa poliittisille muutoksille, Dalbom huomauttaa.

Lisäksi Dalbom toteaa, että hankkeet eivät yleensä pääse vaikuttamaan organisaatioiden rakenteisiin, kuten johtamiseen tai rekrytointiin. Tämän vuoksi rahoitus ja resurssit tulisi hänen mukaansa kohdentaa suoraan organisaatioihin, jotta kehittämistyö vakiintuisi osaksi arkea.

Tutkimuksen tulosten pohjalta kehitettiin kansallinen malli väestötason hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpiteiden toteuttamiseksi.

---

Th YAMK Linda Dalbomin kansanterveystieteen väitöskirja Kansallisen terveyden edistämisen ohjelman implementoinnin toteutuminen tarkastettiin Turun yliopistossa 5.9.2025. Vastaväittäjänä toimi professori Johanna Lammintakanen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Päivi Rautava (Turun yliopisto).

Lähde: koottu väitöstiedotteesta

Iina Aalto