Työterveyshuollon laadun parantaminen voi vähentää pysyviä työkyvyttömyyseläkkeitä
Työterveyshuollon järjestelmällinen laadun parantaminen voi vähentää pysyviä työkyvyttömyyseläkkeitä ja lisätä täyden työkyvyttömyyseläkkeen korvaamista osatyökyvyttömyyseläkkeellä, osoittaa lääketieteen lisensiaatti Jarmo Kurosen väitöstutkimus. Kurosen väitöskirja tarkastettiin Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa 11.8.2023.
Työkyvyttömyyseläkkeiden ehkäisy on tutkimuksen aiheena ajankohtainen, sillä työväestön harmaantumisen myötä lisääntyvät myös työkyvyn ongelmat. Työkykyongelmat ovat yksi syy demografiseen työvoimapulaan ja kestävyysvajeeseen. Työterveyshuollon perustehtävä tähtääkin työntekijöiden työkyvyn ylläpitoon.
Kurosen väitöstutkimus tarkastelee verkostoituneen työterveyshuollon toiminnan tuloksia ja arkivaikuttavuutta Suomessa työkyvyttömyyseläkkeiden ennaltaehkäisyn näkökulmasta. Kuronen tutki, vaikuttaako työterveyshuollon systemaattinen toiminnan ja laadun kehittäminen asiakasorganisaatioiden henkilöstön työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen vähenemiseen, ja mitkä työterveyshuollon prosessit voivat olla tässä merkityksellisiä.
Tutkimuksessa vertailtiin työterveyshuollon laatuverkostoon kuuluvien työterveysyksiköiden asiakkaiden tunnuslukuja taustalla olevan laajan, noin 300 000 eläkevakuutetun tunnuslukuihin, joiden oma työterveyshuolto ei kuulunut verkostoituneen työterveyshuollon piiriin. Tutkimuksen mukaan järjestelmällinen laadun kehittäminen työterveyshuollossa voi auttaa pysyvien työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämisessä. Kurosen mukaan jo työterveysyksikön liittymisellä laatuverkoston toimintaan voi olla myönteinen vaikutus, sillä se voi aktivoida työterveysyhteistyötä ja työterveyshuollon sisäisiä prosesseja, jotka puolestaan heijastuvat toiminnan vaikuttavuuteen.
– Alkoholin liikakäyttöön puuttumisella, työkykyriskien seurannalla ja laatuvastaavien kouluttamisella oli suurempi vaikutus tuloksiin kuin esimerkiksi yksittäisen sairauden hoidon tehostamisella. Alkoholin suurkulutusta vähentämään tarkoitetut mini-interventiot näyttivät olevan monilla tavoin merkityksellisiä. Samoin mielenterveysongelmista kärsivien työntekijöiden tukeminen on vaikuttavaa. Tutkimus osoitti, että työntekijät itse hakivat varhaista tukea kokiessaan työkykynsä heikentyneen, ja esimiehet olivat aktiivisia tukitoimiin, mikäli työntekijöillä oli alkoholiongelma tai mielenterveyden häiriö. On tärkeää kannustaa työterveysyksiköitä verkostoitumiseen sekä aktiivista yhteistyötä työntekijöiden, työpaikkojen ja työterveyshuollon välillä, Kuronen kertoo.
Kurosen väitöstutkimus muodostuu neljästä osatyöstä. Tutkimuksen tiedot kerättiin kahdesta lähteestä: Työterveyshuollon laatuverkoston yksiköiden laatumittauksista vuosilta 2011–2019 sekä Kevan tietorekisteristä työkyvyttömyyseläkkeistä. Tutkimuksessa analysoitiin laatumittausten tuloksia työkyvyn tukemisen aktiivisuudesta, terveystarkastuksista, masennuksen hoidosta, alkoholin liikakäytön interventioista sekä työntekijöiden ja työnantajien tyytyväisyydestä työterveysyhteistyöhön. Tutkimus kattaa koko Manner-Suomen.
Lääketieteen lisensiaatti Jarmo Kurosen väitöskirja Possibilities to prevent permanent work disability retirement in collaboration through disability management and quality networking in occupational healthcare (Työkyvyttömyyseläkkeiden ennaltaehkäisyn mahdollisuudet työterveyshuollossa työkyvyn johtamisen, yhteistyön ja työterveyshuollon laatuverkoston avulla) tarkastettiiin Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimi professori Riitta Sauni Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Tuula Oksanen Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
LL Jarmo Kuronen, jarmo.kuronen@fimnet.fi, p. 050 545 6167
Tekstikooste: Katja Kosonen