Kuurot muistisairaat henkilöt tarvitsevat viittomakielistä tukea
Väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten kuurojen ihmisten vuorovaikutus muuttuu muistisairauden myötä ja millaista tukea läheiset ja hoitajat viestivät heille. Tutkimus on ensimmäinen tutkimus aiheesta Suomessa.
Muistisairaudet koskettavat miljoonia perheitä ympäri maailman. Kun sairastuneen äidinkieli on viittomakieli, on muistisairaan henkilön hoito erityisen haastavaa.
Kuurot muistisairaat ihmiset on jätetty monien muistisairautta koskevien tutkimusten ulkopuolelle. Suomessa on noin 3000–5000 kuuroa ihmistä, joista 150–250:llä arvioidaan olevan muistisairaus. Terveydenhuoltohenkilöstö tunnistaa heikosti kohtaamansa kuuroihin muistisairaisiin henkilöihin liittyvä ainutlaatuiset vuorovaikutushaasteet.
Minna Rantapään väitöstutkimus auttaa ymmärtämään viittomakielisten vähemmistöryhmää ja pyrkii parantamaan kuuroille muistisairaille ihmisille tarjottavaa tukea. Tutkimus paljastaa ne merkittävät esteet, joita kuurot henkilöt kohtaavat sairastuessaan muistisairauteen ja kannustaa saavutettavampaan ja räätälöidympään lähestymistapaan hoidossa.
– Tutkimuksessa halusin ymmärtää, miten muistisairaus vaikuttaa kuuroihin ihmisiin. Selvitin, millaisia tuen strategioita läheiset ja hoitajat käyttävät ja miten heidän viestimäänsä tukea voitaisiin vahvistaa, Rantapää kertoo Helsingin yliopiston tiedotteessa.
Kognitiivisia ja kielellisiä muutoksia
Kuulevien muistisairaiden ihmisten tavoin kuuroilla ihmisillä esiintyy muistisairaudesta johtuvia kognitiivisia ja kielellisiä muutoksia. Heillä voi olla vaikeuksia ymmärtämisessä, muistissa ja abstraktissa ajattelussa. He saattavat käyttää sekä viittomakieltä että puhuttua kieltä, mutta kadottavat keskustelun punaisen langan.
Rantapää kertoo, että esimerkiksi sorminäppäryyden heikkeneminen on merkittävä haaste viittomakielisille muistisairaille henkilöille, joka heikentää heidän kykyään kommunikoida tehokkaasti.
”Hoidon räätälöintiin syytä panostaa”
Sekä läheisillä että hoitajilla on tärkeä rooli kuurojen muistisairaiden ihmisten tukemisessa. He joutuvat navigoimaan kommunikaation ja muistin muutoksissa samalla, kun he yrittävät ymmärtää jokaisen henkilön yksilöllisiä tarpeita ja mieltymyksiä.
– Viestintästrategiat voivat vaihdella yksilön muistisairauden vaiheen mukaan, mutta olennaista on supportiivinen, empaattinen ja yksilökeskeinen hoito. Hoidon räätälöintiin on syytä panostaa, Rantapää painottaa.
Kuuroille muistisairaille ihmisille tukea antavan ympäristön luominen tarkoittaa ensinnäkin viittomakielistä ympäristöä. Toiseksi tarvitaan vuorovaikutuksen parantamista hoitajien ja kuurojen yksilöiden välillä. Hoitajat ja läheiset tarvitsevat koulutusta niin viittomakielisestä kulttuurista kuin yksilöllisistä kommunikaatiotavoista ja tukistrategioista.
Väitös haastaa terveydenhuollon ammattihenkilöitä, hoitajia ja laajemminkin yhteiskuntaa tunnistamaan viittomakielisen vähemmistön kokemukset ja tarpeet. Kun tunnistetaan kuurojen muistisairaiden ihmisten kulttuurinen ja kielellinen ainutlaatuisuus, voidaan myös luoda paremmin tukea tarjoavia ympäristöjä. Viittomakielisellä sosiaalisella tuella vastataan kuurojen erityisiin kommunikaatiotarpeisiin ja parannetaan heidän hyvinvointiaan ja elämänlaatuaan.
Terveystieteiden maisteri, filosofian maisteri, sairaanhoitaja Minna Rantapää väittelee logopedian alaan kuuluvasta aiheesta Supportive strategies used by family members and formal caregivers in social interaction with deaf people with dementia 8.3.2024 klo 13 Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan Biomedicumin salissa 2.
Seuraa väitöstilaisuutta etänä
Koottu väitöstiedotteesta
Iina Aalto