Lähisuhdeväkivallan tehokkaampi tunnistaminen auttaisi laskemaan terveydenhuollon kustannuksia

Jopa 40 % suomalaisista on kokenut elämänsä aikana lähisuhdeväkivaltaa. Siitä aiheutuvat terveyshaitat kuormittavat merkittävästi terveydenhuollon palveluita. Väkivallan tehokkaampi tunnistaminen terveydenhuollossa auttaisi sekä väkivallan uhreja että säästäisi rahaa julkisella sektorilla.

Lähisuhdeväkivallan yleisyys ja haitat ovat hyvin tiedossa. Silti alle prosentti hoitoon hakeutuvista uhreista tunnistetaan terveydenhuollossa. – Epäsuhta on valtava ottaen huomioon, että väkivallan uhrit käyttävät terveydenhuollon palveluita jopa 80 prosenttia enemmän kuin muu väestö, toteaa aiheesta väittelevä PsM Heli Siltala.

– Ongelma on vieläkin ajankohtaisempi, sillä koronapandemian on jo todettu lisänneen lähisuhdeväkivaltaa entisestään. Terveyshaitat seuraavat varmasti perässä, Siltala jatkaa.

Lähisuhdeväkivalta aiheuttaa lukuisia terveysongelmia

Lähisuhdeväkivaltaa kokeneet kärsivät mm. masennusoireista, heikentyneestä psykososiaalisesta hyvinvoinnista ja heikommasta unen laadusta. Mielenterveysongelmien lisäksi he hakevat apua terveydenhuollosta lukuisiin somaattisiin vaivoihin. Terveyshaittoja ei aiheudu vain fyysisestä väkivallasta: Henkisen väkivallan vaikutus mielenterveyteen voi olla jopa fyysistä väkivaltaa merkittävämpi.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa yhteistyössä kerätty tutkimusaineisto sisälsi tietoa yli 2200 aikuisesta, joista osa vastasi mielenterveyttä ja hyvinvointia kartoittavaan kyselytutkimukseen ja osan terveystietoja kartoitettiin sähköisistä potilaskertomuksista neljän vuoden ajalta.

PsM Heli Siltalan psykologian väitöskirja tarkastetaan 10.9. klo 12 verkossa. Vastaväittäjänä on professori Gene Feder (University of Bristol) ja kustoksena professori Juha Holma (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Jyväskylän yliopistossa tarkastettava psykologian väitöskirja on luettavissa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/77463.

Teksti: Anne-Maj Aunula