Muuttaako muistisairaus parisuhteen hoivasuhteeksi?

Omaishoitaja kaipaa vastavuoroisuutta, muistisairas puoliso läheisyyttä Kun ikääntyvä puoliso sairastuu muistisairauteen, alkaa parisuhteessa muutosprosessi, joka vie puolisot odottamattomalle matkalle. TtM Päivi Eskolan väitöstutkimuksen mukaan puolisot kokevat muutoksen eri tavoin. Puoliso-omaishoitajan näkökulmasta parisuhde muuttuu hoivasuhteeksi, josta puuttuu emotionaalinen ja fyysinen vastavuoroisuus. Muistisairaalle puolisolle riittää oman kumppanin läsnäolo.

Väestön pitkäikäistyminen ja eliniän piteneminen tarkoittavat, että myös ikääntyvät pariskunnat elävät yhdessä pitempään. Koska ikä on merkittävä tekijä muistisairauksien esiintyvyydessä, etenevä muistisairaus on läsnä yhä useammassa suomalaisessa perheessä. Pitkässä parisuhteessa on hyvin todennäköistä, että jossakin vaiheessa toinen puoliso on kumppaninsa hoitaja.

TtM Päivi Eskolan tarkasteli väitöstutkimuksessaan, miten muistisairaus muuttaa parisuhdetta, sen fyysistä ja emotionaalista läheisyyttä, vastavuoroisuutta ja sairastuneen puolison toimijuutta. Haastatteluissa kävi ilmi, että puolisot kuvasivat heidän arkeaan eri tavoin.

Puoliso-omaishoitajan näkökulmasta parisuhteen arjen muutokset olivat suurempia kuin sairastuneen näkökulmasta.

—Muistisairauden edetessä puoliso-omaishoitaja saattoi kuvata parisuhdetta hoivasuhteeksi, josta parisuhteen emotionaalinen ja fyysinen vastavuoroisuus olivat hävinneet, Eskola sanoo.

Sairastunut puoliso näki tilanteen toisin.

—Hän saattoi kuvata itseään aktiivisena toimijana ja parisuhdetta tiimityöskentelynä, jonka toiminnasta terveetkin pariskunnat voisivat ottaa mallia, Eskola kertoo.

Puoliso-omaishoitajat kaipasivat omaa tilaa ja muita ihmisiä, mutta muistisairaalle puolisolle riitti oman kumppanin läsnäolo. Puoliso-omaishoitajat kuvasivat, miten vähitellen vastuu molempien arjen hallinasta valui heidän vastuulleen.

—Puoliso-omaishoitajan toimintaa voisi kuvata hypoteettiseksi vastavuoroisuudeksi, sillä tämä saattoi ajatella, että jos tilanne olisi toisin, puoliso pitäisi hänestä huolta, Eskola sanoo.

—Muistisairas puoliso vetosi vihkivalaan liittyvän avioliittolupauksen antavan oikeuden puoliso-omaishoitajaansa tukeutumiseen, Eskola jatkaa.

Muistisairaudet ovat elimellisiä aivosairauksia, jotka vaikuttavat sekä sairastuneen että hänen läheistensä arkeen, sillä sairauden edetessä muistisairaus muuttaa sairastuneen ihmisen kykyjä ja taitoja. Muistisairaus etenee yksilöllisesti, eivätkä samat muistitestin pisteet tarkoita, että kaikilla sairastuneilla olisi samat kyvyt ja osaaminen. Myös jokainen parisuhde on ainutlaatuinen ja puolisot kokevat suhteensa yksilöllisesti. Vaikka muistisairaus edetessään aiheuttaa haasteita parisuhteeseen, yhdessä eletty elämä ja vastuuntunto sairastuneesta sekä parisuhteen läheisyys sen muuttumisesta huolimatta toimivat parisuhteessa voimavarana ja tukevat sen jatkuvuutta. On myös muistettava, että puoliso-omaishoitajat ovat toiminnallaan ratkaisemassa osittain hoivatyön kriisiä.

TtM Päivi Eskolan gerontologian ja kansanterveyden väitöskirjan ”Vastavuoroisesta parisuhteesta hoivasuhteeksi? Muistisairaus parisuhteessa” tarkastustilaisuus pidetään 1.12.2023 alkaen kello 12.00 Jyväskylän yliopiston vanhassa juhlasalissa S212. Vastaväittäjänä toimii professori emerita Marja Vaarama (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena apulaisprofessori Mikaela von Bonsdorff (Jyväskylän yliopisto)

Väitöstilaisuutta voi seurata verkkovälitteisesti

Väitöskirja verkossa.

Lisätietoja:

Päivi Eskola
040 576 7771
paivi.eskola@jyu.fi

Tekstikooste: Katja Kosonen