Sosiaalinen ja taloudellinen huono-osaisuus elämänkulun eri vaiheissa yhteydessä korkeampaan muistisairausriskiin
Kaarina Korhonen väittelee 9.12.2022 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Social inequalities in dementia - A register study on dementia morbidity, mortality and long-term care".
Tutkimuksessa havaittiin, että matala sosioekonominen asema oli yhteydessä korkeampaan dementiakuolleisuuteen. Tulokset tukevat ajatusta, jonka mukaan koulutusasteen ja ammattiaseman mukaiset erot liittyvät ryhmien välisiin eroihin kognitiivisen reservin kumuloitumisessa. Tuloryhmien väliset erot puolestaan selittyivät suuremmalta osin terveyteen liittyvillä riskitekijöillä. Merkittävä ja iän myötä kasvava osuus yli 70-vuotiaiden kuolleisuuden sosioekonomisista eroista liittyi muistisairauksiin. Tulokset osoittivat myös, että väestöryhmien välillä on eroja pitkäaikaishoidon käytössä kahdeksanvuotisen tarkastelujakson aikana ennen dementiakuolemaa. Koska erot kuitenkin pienenivät merkittävästi kuoleman lähestyessä, vaikuttaa siltä, että sosiaaliset ja taloudelliset resurssit eivät pysty kompensoimaan kasvavaa hoidon tarvetta muistisairauden edetessä.
Henkilöillä, joilla oli sairaalahoidon perusteella päätelty masennushistoria, oli kohonnut riski sairastua muistisairauteen, eikä yhteyttä selittänyt sisarusten jakamat ei-havaitut perhetaustaan liittyvät tekijät. Miehillä yhteys masennuksen ja muistisairauden välillä oli voimakkaampi kuin naisilla, mikä selittyi erityisesti alkoholinkäyttöön liittyvien riskitekijöiden yleisyydellä. Tulokset osoittivat myös, että jo lapsuuden aikaisilla elinolosuhteilla on yhteys muistisairausriskiin. Korkeampi riski havaittiin henkilöillä, jotka olivat lapsena asuneet ahtaasti, yksinhuoltajaisäperheessä tai Itä- tai Pohjois-Suomessa. Koska nämä yhteydet selittyivät vain osin aikuisuuden sosioekonomisilla ja terveyteen liittyvillä riskitekijöillä, vaikuttaa siltä, että muistisairausriskin kumuloituminen alkaa jo varhaisessa iässä.
Tulosten perusteella sosiaalinen ja taloudellinen huono-osaisuus elämänkulun eri vaiheissa on yhteydessä korkeampaan muistisairausriskiin sekä todennäköisyyteen asua pitkäaikaishoidossa ennen dementiakuolemaa. Koska monet muistisairauksien riskitekijät jakautuvat epätasaisesti väestöryhmien välillä, muistisairauksien ennaltaehkäisy tulisi nähdä osana väestön terveyserojen kaventamista.
Kaarina Korhonen väittelee 9.12.2022 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Social inequalities in dementia - A register study on dementia morbidity, mortality and long-term care". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Kielikeskus, sali 115, Fabianinkatu 26. Vastaväittäjänä on professori Johan Fritzell, Karolinska Institutet, ja kustoksena on Pekka Martikainen.
Tekstikooste: Katja Kosonen