Palkansaajajärjestöt: Aikuiskoulutustukea pitää uudistaa ilman katkoja
Julkaistu:
SAK, Akava ja STTK esittävät, että aikuiskoulutustuen lakkauttamisen valmistelu on keskeytettävä ainakin siksi aikaa, kun etsitään keinoja aikuiskoulutuksen kehittämiseksi. Palkansaajajärjestöt painottavat, että aikuiskoulutustuella on tärkeitä yhteiskunnallisia tehtäviä.
SAK, Akava ja STTK vaativat, että aikuiskoulutustuen lakkauttamisen valmistelu on keskeytettävä ainakin siksi aikaa, kun sosiaali- ja terveysministeriön työuran aikaista jatkuvaa oppimista kehittävä työryhmä työskentelee ja etsii keinoja aikuiskoulutuksen kehittämiseksi. Nykyaikataulu uhkaa johtaa katkoksiin työikäisten osaamisen kehittämisessä, vaikka suunnan tulisi olla päinvastainen.
Palkansaajakeskusjärjestöt ovat valmiita kehittämään tukea. Järjestöt haluavat, että aikuiskoulutustuki kannustaa vahvemmin koulutustason nostoon ja pätevyysvaatimuksiin vastaamiseen, kohdentuu paremmin myös matalasti koulutetuille ja tukee osaamisen uudistamista esimerkiksi vihreän siirtymän ja digitalisaation luomiin osaamistarpeisiin. Työn ja opiskelun yhdistämiseen tulee kannustaa vahvemmin, mikä edellyttää myös työnantajalta työaikajoustoja. Lisäksi tulee huomioida, että esimerkiksi alanvaihto edellyttää monissa tapauksissa päätoimista opiskelua. Työntekijöiden yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua tulee turvata ja esimerkiksi työvoimapula-aloille pitää olla mahdollisuus kouluttautua ilman työttömyysjaksoa.
Aikuiskoulutustuki rahoitetaan lähes täysin työntekijöiltä ja työnantajilta kerättävillä työttömyysvakuutusmaksuilla. Jatkossakin työnantajan tulee osallistua työuran aikaisen opiskelun rahoitukseen. Tähän toimiva ja olemassa oleva instrumentti on työttömyysvakuutusmaksut. Tästä kouluttautumisen kustannusten jakamisen periaatteesta on pidettävä kiinni myös tulevaisuudessa.
Aikuiskoulutustuella on tärkeitä yhteiskunnallisia tehtäviä, joita ei ole tunnistettu riittävästi osana poliittista päätöksentekoa. Aikuiskoulutustuen lakkauttamista on perusteltu sillä, että tuen kustannukset ovat suuremmat kuin siitä saatavat hyödyt sekä tuen lakkauttamisen tuottamilla työllisyysvaikutuksilla. Valmistelussa ei ole huomioitu työuran aikaisen kouluttautumisen vaikutuksia esimerkiksi työssä jaksamiseen, työkykyyn tai työurien pituuteen.
Aikuiskoulutustuen lakkauttamisen työllisyysvaikutus toteutuisi käytännössä sitä kautta, että yhä harvemmalla olisi taloudelliset mahdollisuudet jäädä työstä opintovapaalle. Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen itsessään ei toisi työtä yhdellekään työttömälle.
Palkansaajakeskusjärjestöt muistuttavat, että aikuiskoulutustukea on kehitetty kaksi- ja kolmikantaisesti lukuisia kertoja. Viimeisin uudistus, jonka tavoitteena on lisätä työn ja opiskelun yhteensovittamista, tuli voimaan vuonna 2020. Uudistus näyttää onnistuneen, koska jo lyhyessä ajassa niin sanotun sovitellun aikuiskoulutustuen saajien määrä on kasvanut. Aikuiskoulutustuen kustannukset eivät ole nousseet, vaikka käyttäjämäärä on lisääntynyt.
Lisätietoja
Koulutus- ja työllisyysasioiden päällikkö Mikko Heinikoski, SAK, puh. 040 564 7001
Johtava asiantuntija Miika Sahamies, Akava, puh. 050 530 5366
Asiantuntija Riina Nousiainen, STTK, puh. 050 310 6056