Tietojärjestelmät parantavat hoidon laatua

Asiakas- ja potilastietojärjestelmät ovat sairaanhoitajien keskeisiä työvälineitä, mutta ne tukevat hoitajien työtä vain osittain. Tämä selviää valtakunnallisesta kyselystä, joka tehtiin sairaanhoitajille keväällä 2020.

Tietojärjestelmät eivät tue riittävästi ammattilaisten yhteistyötä. Niiden teknisessä toimivuudessa on parannettavaa. Monet kokevat, että järjestelmien suuresta tekstimäärästä on vaikea hahmottaa olennaista.

Valtaosa tutkimukseen vastanneista sairaanhoitajista arvioi itsensä kokeneeksi tietojärjestelmäkäyttäjäksi. Kaksi kolmesta koki, että järjestelmien käyttö vaatii pitkää perehdytystä. Monet myös katsoivat, etteivät saaneet riittävää perehdytystä aloittaessaan uudessa työssä.

Rikkoutumaton tiedonkulku erittäin tärkeää

Sairaanhoitajat ovat tyytyväisiä tiedonkulkuun hoitajien välillä omassa organisaatiossaan. Puutteita on tiedonkulussa eri organisaatioiden, hoitajien ja potilaiden välillä.

-Organisaatioiden tulisi huomioida tiedonkulun puutteet, kun ne uudistavat toimintatapojaan. Lisäksi näkemykset tulisi huomioida valtakunnallisten tietojärjestelmäratkaisujen rakentamisessa. Kun potilas siirtyy hoitopaikasta toiseen, häntä koskevan tiedon pitäisi olla seuraavassa hoitopaikassa käytettävissä välittömästi, jotta hoidon jatkuvuus ja turvallisuus voidaan taata, sanoo professori Kaija Saranto Itä-Suomen yliopistosta.

Kyselyn vastauksia tarkasteltiin eri toimintaympäristöjen sekä asiakas- ja potilastietojärjestelmien mukaan.

-Kaikissa järjestelmissä on parantamisen varaa hoitajien ja potilaiden yhteistyön mahdollistamisessa huolimatta siitä, työskenteleekö sairaanhoitaja terveyskeskuksessa, sairaalassa, sosiaalihuollossa vai yksityissektorilla, kertoo tutkija Maiju Kyytsönen THL:stä.

Ongelmista huolimatta yhä useampi sairaanhoitaja koki, että tietojärjestelmistä on hyötyä. Vastaajista 57 prosenttia oli sitä mieltä, että tietojärjestelmät auttavat parantamaan hoidon laatua ja että ne auttavat turvaamaan hoidon jatkuvuuden.

-Kokemukset järjestelmien hyödyistä ovat lisääntyneet vuodesta 2017, jolloin edellinen vastaava kysely tehtiin, Kyytsönen sanoo.

Työnantajalta toivotaan täydennyskoulutusta

Sairaanhoitajat toivovat työnantajiltaan nykyistä enemmän täydennyskoulutusta uusiin sähköisiin työprosesseihin. He haluaisivat esimerkiksi oppia, miten asiakkaita tuetaan toimimaan digitaalisessa palveluympäristössä ja miten sitä kehitetään moniammatillisesti.

-Näitä asioita on jo huomioitu uudistetussa sairaanhoitajakoulutuksen opetussuunnitelmassa. Kuitenkin myös työelämässä olevat sairaanhoitajat tunnistavat digitalisaatioon liittyviä koulutustarpeita. Niihin on tärkeää vastata, sanoo Itä-Suomen yliopiston yliopistonlehtori Ulla-Mari Kinnunen.

Vastaajia noin 3 600 - tulokset kaikkien hyödynnettävissä

Sairaanhoitajille suunnattu kysely on osa Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden seuranta ja arviointi -hanketta (STePS 3.0), joka seuraa laajasti sote-digitalisaatiota.

Maalis–huhtikuussa 2020 toteutettuun kyselyyn vastasi 3 610 sairaanhoitajaa, kätilöä ja terveydenhoitajaa, jotka toimivat julkisessa terveydenhuollossa, sosiaalihuollossa ja yksityisellä sektorilla.

Kyselystä vastasi Itä-Suomen yliopiston tutkijatiimi. Se lähetettiin vastaajille yhteistyössä Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry:n, Sairaanhoitajaliiton ja Tehyn kanssa.

Tuloksista on julkaistu kaksi tieteellistä artikkelia lehdessä Finnish Journal of eHealth and eWelfare.

Kaikkiaan STePS 3.0 -hankkeessa tehdään kuusi kyselyä. Sairaanhoitajien lisäksi selvitetään lääkärien, sosiaalialan ammattilaisten, sekä sosiaali- että ja terveydenhuollon johtajien ja kansalaisten näkemyksiä.

Artikkeli: Sairaanhoitajien valmiudet tiedonhallintaan sekä kokemukset potilas- ja asiakastietojärjestelmien tuesta työtehtäviin

Artikkeli: Tietojärjestelmät sairaanhoitajien työn tukena eri toimintaympäristöissä: kokemuksia tuotemerkeittäin

Lisätiedot:

Digikysely sairaanhoitajille: tietokantaraportit

STePS 3.0 -hanke

Kaikki STePS-tietokantaraportit

Kaija Saranto
professori
Itä-Suomen yliopisto
puh. 050 565 0040
kaija.saranto(at)uef.fi

Ulla-Mari Kinnunen
yliopistonlehtori
Itä-Suomen yliopisto
puh. 040 355 3953
ulla-mari.kinnunen(at)uef.fi

Maiju Kyytsönen
tutkija
THL
puh. 029 524 7442
maiju.kyytsonen(at)thl.fi

Tuulikki Vehko (STePS 3.0 -hankkeen kokonaisuus)
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 29 524 7321
tuulikki.vehko(at)thl.fi