4.4.2017 Laura-Maria Peltonen: Hoitotyön johtajia tarvitaan korkeatasoisten palveluiden tuottamisessa
Organisaation hoitotyön johtamis- ja asiantuntijaverkoston infrastruktuurin merkitys on kiistaton korkeatasoisten ja kustannustehokkaiden palveluiden tuottamisessa
Laura-Maria Peltonen, sh, TtM, tohtorikoulutettava, Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto
Sosiaali- ja terveysalalla on pula osaavasta työvoimasta ja tämä tilanne on pahenemassa. Palveluiden tarve ja työvoiman arvioitu kysyntä kasvavat samalla kun suuri osa ammattilaisista siirtyy pois työelämästä ja moni alalle kouluttautunut nuori pohtii uran vaihtamista. Näin kilpailu osaavasta hoitotyövoimasta kovenee sote- ja maakuntauudistuksen edetessä.
Osaavan henkilöstön sitouttamiseksi kiinnitettiin Yhdysvalloissa huomiota jo 1980-luvulla. Ratkaisuksi todettiin seikat, jotka lisäävät hoitohenkilöstön työviihtyvyyttä ja tekevät työpaikasta halutun. Oivalluksen perusteella kehitettiin magneettiohjelma, jonka elementtejä tällä hetkellä ollaan hyödyntämässä myös Suomessa. Taustalla on tutkimusnäyttö siitä, että oikeat organisaatiorakenteet, toimintamallit ja hyvinvoiva henkilöstö tekevät laadukasta ja kustannustehokasta hoitotyötä.
Hoitotyön laadun ja kustannustehokkuuden varmistaminen perustuu hoitotyön strategiaan, joka laaditaan organisaation hierarkian ylimmällä tasolla. Hyvä strategia ei kuitenkaan varmista laatua ja kustannustehokkuutta, ellei sitä ymmärretä päivittäisessä toiminnassa. Siksi strategian toteutukseen tarvitaan hoitotyön johtajia organisaation kaikilla tasoilla.
Hoitohenkilöstön työkuormitus ja koulutustaso vaikuttavat potilaiden kuolleisuuteen ja työoloilla on vaikutus niin henkilöstön, kun potilaiden kokemaan hoidon laatuun. Laatuun vaikuttavat lisäksi henkilöstön terveys ja työmotivaatio. Lähijohtajien tärkeimpiin tehtäviin kuuluvat siksi operatiivisen toiminnan johtamisen ohella henkilöstön johtaminen. Henkilöstön johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa vaatii hyviä johtamistaitoja ja substanssin ymmärrystä. Tämän vuoksi hoitotyön johtajien koulutukseen ja kompetenssiin kannattaa panostaa.
Jatkuva muutos ja kehitys ovat osa tämän päivän terveyspalveluita. Palveluiden kehittämiseen on käytetty erilaisia menetelmiä kuten palvelumuotoilua ja turhan poistamista, mutta kliinisen hoitotyön laadun tarkkailu ja ylläpitäminen ovat systemaattista ja jatkuvaa toimintaa, jota täytyy ylläpitää tai laatu vähenee. Lisäksi tutkimustiedon valtava lisääntyminen on johtanut siihen, että yksittäisellä ammattilaisella ei enää ole mahdollista itsenäisesti perehtyä kaikkeen relevanttiin tutkittuun tietoon kliinisen työnsä ohella. Siksi viimeisimmän tutkimustiedon käyttöönottoa varten organisaatiossa tulee luoda näyttöön perustuvaa toimintaa ylläpitävä infrastruktuuri ja toimintamallit.
Hoitotyön johtajien merkitys on tutkimustiedon valossa kiistaton korkeatasoisten ja kustannustehokkaiden palveluiden tuottamisessa. Hoitotyön johtaminen ja kehittäminen ei ole projektiluontoista vaan jatkuvaa toimintaa. Siksi hoitotyön johtajien asema tulisi varmistaa hierarkian kaikilla tasoilla jokaisessa organisaatiossa. Lisäksi hoitotyön johtajien tueksi tulisi kehittää hoitotyön asiantuntijaverkosto tukemaan tiedonhallintaa, tutkitun tiedon käyttöönottoa ja toiminnan jatkuvaa kehittämistä.
Osaava hoitohenkilöstö hakeutuu niihin organisaatioihin, joissa on hyvät työolot. Tämä heijastuu hoidon laatuun, kustannustehokkuuteen ja potilaiden tyytyväisyyteen. Hoitotyön johtamisen turvaamisella ja riittävällä asiantuntijaverkostolla organisaatio mahdollistaa hoitotyössä olevien resurssien tehokkaimman käytön ja viimeisimmän tutkimustiedon hyödyntämisen. Tavoitellun sote- ja maakuntauudistuksen ja siihen sisältyvän valinnanvapauden lisääntymisen myötä edellä mainittujen toimien merkitys korostuu entisestään.