Kesäisiä ajatuksia tiedolla johtamisesta: Kuuntele, tule kuulluksi tässä ja nyt
Kesä, sote-järjestämislaki ja mökki kuuluvat monen vakiokalustoon tänäkin vuonna. Oma tekeminen pyörii paljon tiedon, johtamisen ja kehittämisen äärellä. En tiedä, pitäisikö olla huojentunut vai huolestunut, kun vääntö sotesta taas alkaa.
Tiedolla johtaminen on tiukasti kiinni sote-uudistuksessa. Nyt näyttää siltä, että tietopohjat ja tiedon tarve ajavat tulevien maakuntien tietojohtamisen kyvykkyyden yli. - Tai ainakin se näyttäisi jäävän maakuntien omille harteille. Kansallisessa valmistelussa huomio keskittyy tiukasti siihen, millä tiedolla johdetaan. Yhtä tärkeää on keskustelu siitä, miten tiedolla johdetaan ja millä kyvyillä saadaan parempia päätöksiä.
Tietoa on valjastettu päätöksenteon tueksi sote-sektorilla jo pitkään, mutta tiedon käyttö tuntuu aina yhtä vaikealta. – ”Mutu-tunteella” voisi johtaa aiemman tapaan, mutta onko mutu oikeassa? Erään tarinan mukaan yksikössä oli vallitseva käsitys, että ikääntyneet täyttävät päivystyksen (ns. pyöröovi-ilmiö). Asia ei datan valossa näyttäytynyt samalta. Datasta saatu tieto ei kuitenkaan muuttanut yksikön käsitystä asiakkaista, vaan se koettiin lähtökohtaisesti vääräksi.
Itä-Suomen yliopiston sosiaali- ja terveyshallintotieteen tuore professori Harri Laihonen on mielestäni pohtinut tietojohtamisen dialogia hyvillä näkökulmilla. Olen myös itse innostunut aihepiiristä. Lähtökohtana dialogisessa lähestymisessä voidaan pitää kysymyksenasettelua: Kuinka eri tavalla organisaation tilannekuvaa tulkitsee henkilöstöjohtaja tai yksikön johtaja? Omaan napaan tuijottaminen lukujen varjolla tuottaa harvoin hyvää lopputulosta. Yksilöiden maailmat rakentuvat hyvin erilaisista tiedon palasista ja käsityksistä. Miten tulkintakaan voisi olla lähtökohdiltaan sama, vaikka yrittäisimme ratkaista samaa asiaa?Sosiaalisten normien, roolien ja päätöksentekijöiden odotukset muokkaavat käsitystä raporttien tulkinnasta. Mitä tapahtuisi, jos normit ja odotukset rikottaisiin ja jos dialogisuuden nimissä tilannekuvaa tulkittaisiin sekä jalostettaisiin aidossa vuorovaikutuksessa? - Olisiko alussa mainitussa pyöröovi-ilmiössä kysymys jostain muusta?
Olennaista tietojohtamisen kehittämisessä voisikin olla strategisen kyvykkyyden nostatus ja ryhmädynamiikan asemointi sen sijaan, että pohditaan yhden indikaattorin mittaustapaa. Sekin on toki tärkeää tietyissä tilanteissa, mutta mittari harvoin kertoo suoraan, mitä pitäisi tehdä.
Jos normeja tai odotuksia ei rikota, johtamista ja siihen liittyvää päätöksentekoa voi selkeyttää helpolla kesäreseptillä:
Selkeät tavoitteet (SMART -viitekehys auttaa aina).
Varaa aikaa ajatustyölle päätöksenteon valmistelussa. (Ovatko kaikki kokoukset aivan välttämättömiä?)
Ovathan kaikki paikalla? (Myös poikkihallinnolliset tahot?)
Puhutaanko ongelmista riittävän selkeästi? (Miten minimoin haitallisen ilmapiirin ja onko ongelmien välttely enemmän käytäntö kuin poikkeus?)
Teksti: Tuomas Hujala
2. varapuheenjohtaja ja hallituksen jäsen
Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry