Opiskelijoiden ammattiin kasvaminen ja minäpystyvyys
Minäpystyvyys edistää ammatillista kasvua
Olemme Terveystieteiden maisteriopiskelijoita Turun yliopistosta. Tarkastelimme opintojaksollamme Albert Banduran minäpystyvyys (self-efficacy) teoriaa. Teoria on lainattu hoitotieteeseen psykologiasta ja sitä on käytetty hoitotieteen lisäksi myös muilla tieteenaloilla. Lainateorian käytössä on huolellisesti tarkistettava sen soveltuvuus hoitotieteeseen. Hoitotieteessä minäpystyvyyttä on tarkasteltu oppimisen lisäksi myös terveysinterventioita kehitettäessä. Minäpystyvyys nähdään olennaisena osana terveellisten elintapojen noudattamista.
Minäpystyvyydellä tarkoitetaan yksilön uskomusta ja luottamusta omiin kykyihinsä suoriutua tietyistä toiminnoista. Se vaikuttaa siihen, mitä ihminen päättää tehdä ja kuinka motivoitunut hän on. Minäpystyvyyttä voidaan vahvistaa positiivisella palautteella, hyvillä kokemuksilla ja oppimisella muiden onnistumisen kautta. Lisäksi siihen ovat yhteydessä yksilön omat tunteet, motivaatio ja aikaisemmat kokemukset.
Järjestimme sairaanhoitajaopiskelijoille keskustelutilaisuuden, jossa esittelimme teorian lähtökohtia ja keskeisiä ajatuksia. Keskustelimme opiskelijoiden kanssa heidän omista harjoittelu- ja oppimiskokemuksistaan. Opiskelijat innostuivat pohtimaan aktiivisesti omaa minäpystyvyyttään ja ammatillista kasvuaan. Puhuimme mm. palautteen antamisen ja saamisen tärkeydestä sekä positiivisten kokemusten painottamisesta. Lisäksi keskustelimme epäonnistumisista ylipääsemisestä esimerkiksi muiden onnistumisten ja omien aiempien kokemuksien avulla. Tässä kannattaa palata siihen, missä on onnistunut ja jatkaa suunniteltua tekemistä epäonnistumisesta huolimatta. Ihmiset, joilla on hyvä minäpystyvyys ottavat herkemmin haastavampia tehtäviä vastuulleen.
Valmistelimme teorian perusteella opiskelijoille myös konkreettisia vinkkejä minäpystyvyyden vahvistamiseen. Opiskelijat ja valmiit hoitotyöntekijätkin voivat vahvistaa ammatillista minäpystyvyyttään esimerkiksi uskomalla ja luottamalla itseensä sekä antamalla ja saamalla positiivista rakentavaa palautetta. Lisäksi rohkeus yrittää ja harjoitella uusia asioita sekä vertaistuki edistävät minäpystyvyyttä.
Tämä 1970-luvulla alun perin kehitetty teoria on edelleen käyttökelpoinen myös hoitotieteessä.
Elina Pajakoski, TtK, TtM-opiskelija, Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos, etpaja@utu.fi
Elina Laitonen, TtK, TtM-opiskelija, Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos, resalm@utu.fi