Alue-ensihoito voi tarjota integroitua hoitoa perusterveydenhuollon yhteyspinnoilla

Monelle ensihoito tarkoittaa vilkkuvia sinisiä valoja, elvytystä tai muuta kiireellistä hoitoa kansalaisen parhaaksi. Kansainvälisesti ja kansallisesti ensihoitopalvelu on toteuttanut myös kiireetontä ensihoitoa potilaan luona, josta TtM Tuija Rasku käyttää väitöskirjassaan nimitystä alue-ensihoito, community paramedicine.

Alue-ensihoitajat ovat tuottaneet hoidon tarpeen arviointia turvallisuusalan ja sosiaali- ja terveysalan yhteyspinnassa, mikä vähentää painetta päivystyspoliklinikoilla ja tarjoaa kokeneiden terveydenhuollon ammattilaisten ammattitaitoja potilaan ja tämän perheen avuksi.

Palvelutuotannon keskittäminen, väestön vanhentuminen ja palvelutarpeen kasvu lisäävät tulevaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuollon moniammatillisen integraation tarvetta sekä hallinnollisesti että käytännön tasolla. Ensihoitotehtävät ovat lisääntyneet ja merkittävä osa niistä on ei-kiireellisiä. Hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen lähes 40 % ensihoidon potilaista voi jäädä kotiin. Uudet hoitomallit tarvitsevat muun muassa aktiivisesti toimivaa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteyspintaa ja potilastiedon turvallista siirtomahdollisuutta, jotta potilaan hoidon jatkuvuutta voidaan parantaa ja toteutetun hoidon laatua seurata.

Raskun tutkimuksen mukaan alue-ensihoito rakentuu alueellisten tarpeiden mukaan ja ammattiryhmien yhteistyönä siten, että tuotetaan sekä ennaltaehkäisevää ja/tai kohdennettua seurantahoitoa hoidon tarpeen arvioinnin ja hoitopolkujen rakentamisen avulla. Toiminnan tavoitteena on vähentää turhia päivystyskäyntejä, kohdentaa terveydenhuollon resursseja oikein ja tuottaa potilaslähtöistä ja potilaan läheistenkin voimavarat huomioon ottavaa hoitoa. Alue-ensihoidon toimiessa ympäri vuorokauden seitsemänä päivänä viikossa se on tärkeä yhteistyökumppani muun muassa alueen kotihoidolle.

– Alue-ensihoitajana työskentelevät erittäin kokeneet sairaanhoitajat ja ensihoitajat. Itsenäinen työ ja monipuolinen yhteistyöverkosto koetaan palkitsevana, mutta se sisältää myös haasteita. Yllättävän paljon alue-ensihoitajien työ sisälsi puhelimitse tehtävää hoidon tarpeen arviointia ja hoito-ohjeistusta, Tuija Rasku toteaa.

– Suomalaisten innovatiiviset ensihoidon palvelumallit poliisin, turvapuhelinpäivystäjien tai psykiatristen sairaanhoitajien kanssa tuottavat sekä turvallisuutta että integroitua tehokkuutta erottuen kansainvälisistä malleista, Rasku korostaa.

Integroituna hoitomallina alue-ensihoito asettaa vaatimuksia sekä alue-ensihoitajille että alue-ensihoidon suunnittelijoille ja ylläpitäjille. Yhteiset asiakas- ja potilastietokannat, maksuperusteiden kohdentuminen oikein, koulutus ja organisatorinen virallinen ja epävirallinen tuki tarvitsevat vielä kehittämistä, jotta tavoitteisiin voidaan päästä.

Tuija Rasku työskentelee Tampereen ammattikorkeakoulussa ensihoidon lehtorina. Hän on mukana sekä ensihoidon koulutuksen kansainvälisissä verkostoissa että hyvinvointialueen Liikkuvien sote-palveluiden kartoitushankkeessa.

Terveystieteen maisteri Tuija Raskun hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja Community Paramedicine – an Integrated Care Model in a Primary Health Care tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 11.3.2022 klo 13.00 alkaen. Vastaväittäjänä toimii professori Gina Agarwal McMaster -yliopistosta (Ontario, Kanada). Kustoksena toimii dosentti Katja Joronen Turun yliopistosta.

Väitöstilaisuutta voi seurata vain etäyhteydellä.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2286-1

Kuva: Ville Rasku