Kaappi-imettäjiä vai imetysaktivisteja?

Imetyksen sopivaan pituuteen liittyy vahvoja kulttuurisia määrittelyjä. Tutkimustietoa siitä, miten yli vuoden lastaan imettäneet äidit asian kokevat on kuitenkin vähän.

YTM Jenny Säilävaara tutki väitöskirjassaan pitkään imettäneiden suomalaisäitien kokemuksia sekä median kirjoituksia pitkäkestoisesta imetyksestä. Äidit kuvasivat kokemuksiaan osin ristiriitaisiksi.

– Äidit saattoivat kuvailla imetyksen positiivisia puolia, eli sitä, miten imetys voimaannutti heitä, tai että suhde lapseen muodostui imetyksen avulla erityisen toimivaksi. Samanaikaisesti he kertoivat joutuvansa usein salailemaan imetystään ja kokevansa, että ympärillä olevat ihmiset eivät ymmärrä, Säilävaara toteaa.

Pitkäkestoinen imetys mediassa

Ylen ja Helsingin Sanomien internetsivujen testejä analysoidessaan Säilävaara huomasi, että useimmiten ääneen pääsevät erilaiset ammattilaiset.

– Äitien kokemukset pitkäkestoisesta imetyksestä ovat esillä, mutta usein niin, että kommentoimassa on esimerkiksi lääkäri. Suomen terveysviranomaisten suositus jatkaa imetystä vuoden ikään asti, on myös vahvasti esillä, vaikka WHO:n kahden vuoden imetyssuositus koskee myös Suomea, Säilävaara kertoo.

Äitiyden rajatut valinnat

Säilävaaran tutkimus osoittaa, että äitiyteen ja imetykseen liittyvät teot liittyvät vahvasti kulttuurisiin odotuksiin. Niistä poikkeaminen ei ole välttämättä helppoa. Hyvän äitiyden raamit ovat kapeat.

– Toivoisin tutkimukseni tuovan esille äitiyden moninaisuutta. Lapsen ruokkimiseen liittyy paljon tunteita: pulloruokkijat voivat joutua puolustelemaan ja selittelemään siinä missä ”liian” pitkään imetystä jatkaneet äiditkin, Säilävaara sanoo.

– Tutkimukseni äidit kertoivat imetyksen olevan pitkään jatkuessaan arkista tekemistä, johon monet kuvasivat päätyneensä, koska imetys toimi hyvin ja helpotti jokapäiväistä elämää myös ravinnollisia merkityksiä pidemmälle, Säilävaara kiteyttää.

YTM Jenny Säilävaaran sukupuolentutkimuksen väitöskirjan "Pitkään imettäneet äidit – Tutkimus äitien fyysisestä, sosiaalisesta ja emotionaalisesta tilasta" tarkastettiin 29.1.2021. Vastaväittäjänä toimi akatemiatutkija, dosentti, YTT, Riikka Homanen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena yliopistonlehtori, dosentti, FT Martina Reuter (Jyväskylän yliopisto).

Teos on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations, ISSN 2489-9003; 347, ISBN 978-951-39-8503-5 (PDF) Se on luettavissa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/73660

Lisätietoja:
Jenny Säilävaara, puh. 0408053102, jenny.w.sailavaara@jyu.fi

Kuva: Pixabay