Koulukokemukset ovat yhteydessä koulumenestykseen, terveyteen ja terveyskäyttäytymiseen

TtM Ilona Markkanen tutki väitöskirjassaan oppilaiden koulukokemuksia, millainen kouluelämän laatu on suomalaisissa peruskouluissa. Lisäksi tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, missä määrin koettu kouluelämän laatu on yhteydessä oppilaiden terveyteen ja terveyskäyttäytymiseen.

– Nuoret viettävät koulussa suuren osan ajastaan, joten ei ole samantekevää, kuinka nuoret koulunkäynnin ja kouluympäristön kokevat. Koulu on nuorille tärkeä kasvu- ja kehitysympäristö, joten sekä kielteiset että myönteiset koulukokemukset heijastuvat oppilaan kokonaiskehitykseen. Koulunkäynnin ei tarvitse olla aina kivaa ja hauskaa, mutta olisi hyvä, jos oppilaat voisivat saada positiivisia kokemuksia, kokisivat koulunkäynnin mielekkääksi ja viihtyisivät koulutyössään, kertoo Markkanen.

Tulosten mukaan positiiviset kokemukset koulusta olivat yhteydessä positiivisiin tuloksiin niin koulumenestyksen, terveyden kuin terveyskäyttäytymisen osalta. Esimerkiksi koululaiset, jotka olivat sitoutuneita kouluunsa ja kokivat vähäisempää kuormitusta koulutyöstä, raportoivat todennäköisemmin menestyvänsä koulussa, olivat tyytyväisempiä elämäänsä sekä oireilivat muita harvemmin. Tutkimuksessa havaittiin myös, että mitä negatiivisemmat kokemukset olivat koulusta, sitä enemmän muun muassa riskikäyttäytymistä oppilailla esiintyi.

Suhteet opettajiin ja toisiin oppilaisiin merkityksellisiä

Tutkimuksessa kävi ilmi, että sosiaaliset suhteet koulussa koettiin pääsääntöisesti positiivisisiksi. Suhteet ikätovereihin raportoitiin useammin myönteisempänä kuin suhteet opettajiin. Koululaiset, jotka kokivat, että heillä on hyvät opettaja-oppilassuhteet, raportoivat muita yleisemmin menestyvänsä koulussa. He myös kokivat itsearvioidun terveytensä muita useammin hyväksi, oireilivat muita vähemmän ja raportoivat muita harvemmin riskikäyttäytymistä.

Vastaavasti oppilaat, jotka kokivat suhteet muihin oppilaisiin hyvinä, raportoivat muita yleisemmin itsearvioidun terveytensä hyväksi, olivat tyytyväisiä elämäänsä ja oireilivat muita vähemmän, mutta he raportoivat riskikäyttäytymistä useammin kuin muut koululaiset.

– Koulussa vietetty aika muokkaa lasten käsityksiä itsestään ja osana yhteisöä. Koulu voi vaikuttaa oppilaiden hyvinvointiin sen ilmapiirin ja kulttuurin kautta. Keskusteluissa kouluelämän laatu ja kouluhyvinvointi jää usein akateemisen menestyksen varjoon, vaikka hyvinvointi itsessään on tärkeä tavoite, toteaa Markkanen.

Väitöskirjatutkimuksessa hyödynnettiin suomalaista aineistoa kansainvälisestä WHO-Koululaistutkimuksesta. Kyselytutkimukseen osallistui 13- ja 15-vuotiaita oppilaita vuosina 2006, 2010 ja 2014.

TtM Ilona Markkasen terveyskasvatuksen väitöskirja ”Students’ perceptions of the quality of school life, health, and health behaviours in Finnish comprehensive schools” tarkastettiin 12.2.2022. Vastaväittäjänä toimi dosentti Marjorita Sormunen Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena apulaisprofessori Sami Kokko Jyväskylän yliopistosta.

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations 466, Jyväskylä 2022, ISSN 2489-9003;466, ISBN 978-951-39-8945-3. Se on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8945-3

TtM Ilona Markkanen, Liikuntatieteellinen tiedekunta

ilona.markkanen@jyu.fi

Kooste: Anne-Maj Aunula