Päihteiden käytön hyödyt ja päihdepolitiikan haitat tulisi ottaa julkiseen keskusteluun
Varsinkin opiskelijoiden parissa käytetyt ”älylääkkeet” ja muut kognitiota mahdollisesti tehostavat psykoaktiiviset aineet ovat herättäneet laajaa kansainvälistä keskustelua. VTM, lääketieteellisen antropologian maisteri Aleksi Hupli tarkastelee ilmiötä väitöskirjassaan. Tulokset herättävät useita bioeettisiä ja päihdepoliittisia kysymyksiä laittomiksi luokiteltujen huumeiden ja laillisiksi määriteltyjen lääkkeiden hämärtyneestä rajapinnasta.
Huumeiden ja lääkkeiden ei-lääkinnällistä käyttöä on totuttu tarkastelemaan joko ongelmakäytön tai viihdekäytön kontekstissa. Tutkimukset varsinkin yliopisto-opiskelijoiden parissa ovat osoittaneet, että opiskelijat niin Euroopassa kuin Pohjois-Amerikassa käyttävät niin reseptilääkkeitä kuin muita psykoaktiivisia aineita tehostaakseen muun muassa kognitiotaan.
— Käyttäjien kokemat hyödyt on tärkeä ottaa huomioon yleisesti päihteistä ja lääkkeistä puhuttaessa, mahdollisia haittavaikutuksia unohtamatta, Hupli sanoo.
Päihdepolitiikka ympäri maailmaa on viime vuosina muuttunut. Myös Suomessa kannabiksen dekriminalisaatio on herättänyt keskustelua nykypolitiikan toimivuudesta. Huplin mukaan samalla, kun käyttäjien kokemista hyödyistä tulisi pystyä keskustelemaan kiihkottomasti, myös nykypolitiikan haitoista tulisi tehdä konkreettista arviointia.
— Ei kukaan käytä aineita niiden haittojen takia, vaan useimmiten niistä koetaan ainakin hetkellistä hyötyä. Monet haitalliset vaikutukset olisivat estettävissä tietoon perustavan päihdekasvatuksen ja käyttäjiä kunnioittavan päihdepolitiikan kautta, Hupli jatkaa.
Hupli esittelee yhteenvetoartikkelissaan termin politikogeeninen päihdevaikutus kuvaamaan päihdevaikutuksia, jotka johtuvat enemmänkin harjoitetusta päihdepolitiikasta kuin aineen farmakologisista ominaisuuksista. Sosiaalinen stigma, sakko- tai vankilatuomio ja erilaisten palvelujen ja hoitojen evääminen käyttäjäksi leimaamisen johdosta ovat esimerkkejä politikogeenisistä päihdevaikutuksista.
Valtiotieteiden ja lääketieteellisen antropologian maisteri Aleksi Hupli väittelee Tampereen yliopistossa 20.09.2021 klo 12.00-16.00. Vastaväittäjänä on sosiaali- ja taloushistorian dosentti Mikko Salasuo, Helsingin yliopisto.
Väitöstä voi seurata etäyhteydellä.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2077-5
Teksti: Anne-Maj Aunula