Palvelu äidinkielellä parantaa hoitotuloksia
Ruotsinkieliset potilaat eivät tule kohdatuksi suomenkielellä.
Ruotsinkieliset potilaiden vaivat ja kipu eivät tule ymmärretyksi suomenkielisissä terveyspalveluissa eivätkä he aina ymmärrä saamiaan hoito-ohjeita. Tämä heikentää hoitoon sitoutumista ja luottamusta ja johtaa pahimmillaan terveydenhuollon palvelujen käyttämättä jättämiseen. THM Marianne Mustajoen väitöskirjassa "Language matters: a study about language communication with bilingual Swedish speakers in Finnish healthcare" selvitettiin, kuinka terveydenhuollon työntekijän käyttämä suomen kieli vaikutti ruotsia äidinkielenään puhuvien kaksikielisten potilaiden hoidon eri osa-alueisiin.
Tutkimus osoitti, että etenkin iäkkäämmillä ja heikommin koulutetuilla kaksikielisillä ruotsinkielisillä naispotilailla oli vaikeuksia selittää terveysongelmiaan ja ymmärtää hoito-ohjeita toissijaisella kielellä suomeksi. – Vanhemmiten kahden kielen hallinta heikkenee. Ruotsinkieliset potilaat eivät muodosta yhtä, homogeenistä kieliryhmää, vaan yksilöiden välillä esiintyy huomattavia suomen kielen taidon vaihteluja. Terveydenhuollon henkilöstö ja myös ruotsinkieliset potilaat itse saattavat yliarvioida omaa suomen kielen taitoa, kertoo Mustajoki Helsingin yliopiston tiedotteessa.
THM Marianne Mustajoki väitteli Helsingin yliopistossa 17.9.2020.