Potilaan informointi ionisoivalle säteilylle altistavista kuvantamistutkimuksista

TtM Leila Ukkolan väitöksessä tutkittiin, kuinka aikuispotilaita ja lasten huoltajia informoitiin ionisoivalle säteilylle altistavista kuvantamistutkimuksista. Lisäksi tutkittiin röntgenhoitajien toimintaa säteilyannosten ja -riskien informoinnissa ja mahdollisia informointiin liittyviä esteitä.

Kuvantamiseen liittyvää ionisoivan säteilyn käyttöä ja potilaan informointia ohjaavat kansainväliset ja kansalliset lait, säädökset ja suositukset. Potilaan tutkimukseen lähettävä lääkäri ja tutkimuksesta vastaava lääkäri vastaavat säteilylle altistavan tutkimuksen oikeutuksesta.

Oikeutusta arvioidessaan he pohtivat tutkimuksesta saatavaa hyötyä suhteessa mahdolliseen haittaan. Arviointi tehdään aina ennen tutkimusta. Röntgenhoitaja voidaan valtuuttaa toteuttamaan oikeutusarviointia. Myös potilas ja hänen huoltajansa tulee ottaa mukaan oikeutusarviointiin: Heitä on informoitava suunnitellun säteilytutkimuksen hyödystä ja mahdollisesta pienestä haitasta ymmärrettävästi, minkä jälkeen he voivat hyväksyä tutkimuksen tai kieltäytyä siitä.

Kuvantamiseen liittyvää ionisoivan säteilyn käyttöä ja potilaan informointia ohjaavat kansainväliset ja kansalliset lait, säädökset ja suositukset. Potilaan tutkimukseen lähettävä lääkäri ja tutkimuksesta vastaava lääkäri vastaavat säteilylle altistavan tutkimuksen oikeutuksesta.

Oikeutusta arvioidessaan lääkärit pohtivat tutkimuksesta saatavaa hyötyä suhteessa mahdolliseen haittaan. Arviointi tehdään aina ennen tutkimusta.

Röntgenhoitaja voidaan valtuuttaa toteuttamaan oikeutusarviointia. Potilas ja hänen huoltajansa on otettava mukaan oikeutusarviointiin - heitä on informoitava suunnitellun säteilytutkimuksen hyödystä ja mahdollisesta pienestä haitasta ymmärrettävästi. Sen jälkeen he voivat hyväksyä tutkimuksen tai kieltäytyä siitä.

Tutkimuksessa havaittiin, että erilaisiin säteilytutkimuksiin tulevat aikuispotilaat ja huoltajat, joiden lapset tulivat tavanomaiseen röntgentutkimukseen, eivät saaneet riittävästi informaatiota. Informointi oli vähäistä etenkin säteilyannoksista ja -riskeistä sekä vaihtoehtoisista tutkimuksista.

Aikuispotilaat ja lasten huoltajat toivoivat saavansa monipuolista informaatiota tutkimuksesta etenkin lähettävältä lääkäriltä ja röntgenhoitajalta. Lisäksi tietoa toivottiin kirjallisesti.

Informaatiota toivottiin erityisesti tutkimuksen tarkoituksesta sekä säteilyannoksesta ja -riskeistä. Röntgenhoitajista vain harvat informoivat potilaita säteilyannoksista ja -riskeistä, koska he olettivat aiheuttavansa potilaille turhaa pelkoa tai eivät kokeneet sitä tarpeelliseksi. He olettivat myös lähettävän lääkärin jo kertoneen asiasta.

Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää säteilytutkimuksien informoinnin kehittämisessä. Tavoitteena on edelleen kehittää lain ja suositusten edellyttämä potilaiden informoinnin toimintamalli Oulun yliopistolliseen sairaalaan.

TtM Leila Ukkola väittelee perjantaina 16.4.2021 klo 12 Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.

Väitöstiedote

Yleisö on tervetullut seuraamaan väitöstilaisuutta etänä tämän linkin kautta.

Väitöskirja luettavissa verkossa.

Teksti: Anne-Maj Aunula