Käsipareja vai asiantuntijoita – Miksi kannattaa kiinnostua hoitotyötä kuvaavasta kielenkäytöstä?
Aika-ajoin keskusteluun nousee hoitotyön negatiivissävytteinen uutisointi ja sen haitallisuus hoitotyön imagolle. Medialla, päättäjillä ja erilaisilla vaikuttajilla on keskeinen rooli siinä, minkälaiseksi käsitys hoitotyöstä muodostuu. Yhtä tärkeää on myös se, miten me jokainen päivittäisessä kielenkäytössämme puhumme hoitotyöstä.
Kieli luo todellisuutta
Kielellä kuvailemme asioita ja teemme tapahtumia ja toimintaamme ymmärrettäväksi itsellemme sekä muille. Käyttämämme puhetavat ja termit – esimerkiksi se, miten puhumme asiakkaista, työyhteisöstä tai itsestämme – luovat erilaisia mielikuvia puheen kohteena olevasta ilmiöstä tai henkilöstä. Kielenkäyttöä tarkastelevassa tutkimuksessa voidaankin ajatella, että kielenkäytöllä vaikutamme todellisuuteen.
Kielenkäytössämme voimme keskittyä siihen, miten monipuolista ja asiantuntijuutta vaativaa sairaanhoitajan työ on. Osaamista tarvitaan aina potilaan ja asiakkaan kohtaamisesta ja seurannasta haastaviin yksityiskohtaisiin hoitotoimenpiteisiin ja edelleen kirjaamiseen, suunnitelmien laatimiseen ja erilaisten mittareiden antaman tiedon hyödyntämiseen. Näitä sairaanhoitajan työnkuvan eri osaamisalueita täytyy jatkuvasti sanoittaa ja tuoda esille, jotta ymmärrys hoitotyöstä ja sen vaatimuksista lisääntyy. Valitettavasti esimerkiksi keskustelua hoitajapulasta leimaavat usein sellaiset käsitteet kuten mitoitus, hoitajaresurssi tai käsiparit.
Kielenkäytöllä muodostetut mielikuvat vaikuttavat siihen, miten toimimme. Mikäli sairaanhoitaja puhetavoissa asemoituu hoitotyön asiantuntijaksi, on perusteltua ottaa hänet mukaan päättämään hoitotyötä koskevista asioista. Jos taas sairaanhoitajista puhutaan käsipareina tai resurssina, on myös heidän yksilölliset ja moninaiset näkemyksensä ja mielipiteensä helpompi sivuuttaa. Kuva sairaanhoitajista rakentuu näin ollen harmaaksi massaksi, jota voi siirrellä paikasta toiseen. Puheella voidaan siis oikeuttaa erilaisia toimintatapoja.
Taloudellisesti tuottavaa ja inhimillisesti merkityksellistä hoitotyötä
Yhä useammin hoitotyötä ja sen johtamista kehystetään taloudellisen puheen avulla. Tällaisessa puhetavassa hoitotyö on tärkeää, sillä se on taloudellisesti kannattavaa ja tuottavaa. Näin toki monessa suhteessa onkin. Hyvä hoito ja toimiva terveydenhuolto vähentävät väestön sairaspoissaoloja työelämästä ja hyvä johtaminen taas vähentää henkilökunnan poissaoloja ja parantaa hoidon laatua. Kansansairauksien ennaltaehkäisy vähentää kallista erikoistason hoitoa. Esimerkkejä on helppo keksiä.
Taloudellisen näkökulman keskeisyys kuvastanee nyky-yhteiskuntaa ja sen korostamia arvoja. Tiedämme kuitenkin hyvin, että hoitotyö ja sen johtaminen on paljon muutakin. Siksi toivoisin, että julkisessa puheessa korostuisivat myös muut hoitotyön arvot: vuorovaikutus ja kohtaaminen, asiakaslähtöisyys, eettisyys, hiljainen tieto parhaista toimintatavoista ja oman alan asiantuntijuus. Tällaiset näkökulmat ovat taloudellisen tehokkuuden rinnalla yhtä tärkeitä. Niitä ei kannata häivyttää taustalle vain siksi, että talousajattelu on monen päättäjän arvoasteikon yläpäässä. Potilaan kokemus hyvästä hoidosta ja ammattilaisen kokemus hyvin tehdystä työstä ovat yhtä tärkeitä kuin talousluvut ja tehokkuuden mittarit.
Erilaisia näkökulmia ja kehyksiä tarvitaan, sillä ne avartavat ymmärrystä hoitotyöstä merkityksellisenä ja eri tavoin yksilöä ja yhteiskuntaa hyödyttävänä toimintana.
Huomio hoitotyön merkitysten rakentumiseen
Tietenkään ei ole tarkoituksenmukaista puhua hoitotyöstä yltiöpositiiviseen sävyyn. Myös kritiikkiä hoitotyöstä saa ja pitää esittää. Sen avulla tunnistetaan epäkohtia ja kehittämiskohteita. Toivoisin huomion keskittyvän siihen, miten ja minkälaisia merkityksiä hoitotyöstä puheella rakentuu - ja usein myös aktiivisesti rakennetaan. Tarvitaan erilaisia puhetapoja ja näkökulmia, jotta hoitotyön monimuotoisuus ja sairaanhoitajien asiantuntijuus tulevat näkyviksi. Kannattaa muistaa, että kielenkäyttö on vaikuttamista.
Vilhelmiina Lehto-Niskala
Sh, Th,TtT Akavan sairaanhoitajat ja Tajan puheenjohtaja