Kuuntelemalla tehdään työyhteisötaidot näkyviksi ja rakennetaan luottamusta

Työyhteisöjen arjessa henkilöstön kokemus rehellisyydestä ja avoimesta asenteesta johtaa keskinäiseen luottamukseen ja kokemukseen kuulluksi tulemisesta, selviää filosofian maisteri Sari Ortjun väitöskirjatutkimuksesta.

–Vuorovaikutuksessa kuuntelemista pidetään helposti itsestäänselvyytenä. Sitä se ei kuitenkaan ole, sillä monet tekijät vaikuttavat kuuntelemisen onnistumiseen tai epäonnistumiseen, Sari Ortju toteaa. Väitöskirjassaan hän tarkastelee kuuntelemista prosessina, joka muodostuu tiedosta, toiminnasta ja tunteista.

Väitöskirja tarkastelee Tampereen kaupungin henkilöstön kuuntelemiselle antamia määritteitä ja sitä, millainen merkitys kuuntelemiselle annetaan työyhteisöjen vuorovaikutustilanteissa. Tutkimusaineistosta nousi esiin työntekijöiden tarve saada kuuntelemalla tietoa työtehtävistä ja työn tekemisen kannalta merkityksellisistä asioista. Tunteisiin liittyvät asiat, kuten lohduttaminen, koettiin työyhteisöissä liian henkilökohtaisiksi.

–Keskeinen tulos on, että työyhteisöjen arjessa henkilöstön kokemus rehellisyydestä ja avoimesta asenteesta johtaa keskinäiseen luottamukseen sekä kokemukseen kuulluksi tulemisesta. Nämä heijastuvat työyhteisön toimintaan ja ilmapiiriin.

Tulokset osoittavat, että suuressakin organisaatiossa henkilöstö voi keskustella osaamisen ja kehittymisen tarpeistaan ja kokea tulleensa kuunnelluksi. Sen mahdollistavat avoimeksi koettu ilmapiiri ja luottamus esihenkilön ja alaisen välillä, olipa suhde hierarkkinen tai läheinen.

–Esimerkiksi kehityskeskustelut mahdollistavat hyvän kokemuksen kuuntelemisesta, jos niihin varataan aikaa ja valmistaudutaan etukäteen miettimällä teemoja ja tavoitteita. Kuunteleminen onnistuu, kun ymmärretään sitä helpottavat seikat ja suljetaan pois haittaavat tekijät, kuten meteli tai negatiiviset asenteet.

Kuunteleminen on keskeinen osa työyhteisötaitoja ja tekee ne myös näkyviksi. Kuunteleminen on tärkeintä ristiriitatilanteiden selvittämisessä, arvostuksen ja luottamuksen osoittamisessa, tuen antamisessa ja kehitysideoista keskusteltaessa.

–Kun ymmärtää kuuntelemisen merkityksen, voi tarkastella ja kehittää omaa tapaansa kuunnella. Työyhteisöissä jokainen voi omalla toiminnallaan parantaa kuuntelemisensa tehokkuutta ja siten edistää työnsä tavoitteiden saavuttamista. Myös oma työhyvinvointi ja työtyytyväisyys voivat parantua, kun kokemukset vuorovaikutustilanteista ovat myönteisiä, Ortju summaa.

Väitöstilaisuus perjantaina 1. joulukuuta

Filosofian maisteri Sari Ortjun viestinnän alaan kuuluva väitöskirja Kuunteleminen työyhteisötaitona esihenkilö-alaissuhteessa tarkastetaan Tampereen yliopiston Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 1.12.2023 kello 12 alkaen Tampereen yliopiston Linna-rakennuksen luentosalissa K103 (Kalevantie 5, Tampere). Vastaväittäjänä toimii yliopistonlehtori Emma Kostiainen Jyväskylän yliopistosta. Kustoksena toimii professori Pekka Isotalus Tampereen yliopistosta.

Tutustu väitöskirjaan.
Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä.


Kuva: Johanna Hoppu

Tekstikooste: Katja Kosonen