Menetelmiä työikäisten muistisairauksien parempaan tunnistamiseen
Muistisairauksien tunnistamisessa on mahdollista huomioida nykyistä paremmin työikäisten kognitiivisen oireilun erityispiirteet. Tähän tarvitaan kuitenkin luotettavia, helppokäyttöisiä ja helposti saatavilla olevia arviointimenetelmiä.
Tutkimusten mukaan arviolta yli 400 000 työikäistä suomalaista kärsii muistin ja muiden kognitiivisten toimintojen ongelmista ja yhä useampi hakeutuu tutkimuksiin niiden vuoksi.
Varhain alkavista muistisairauksista puhutaan, kun oireet ilmenevät alle 65-vuotiaana. Näiden oireiden tunnistaminen voi kuitenkin Oulun yliopiston tuoreen väitöstiedotteen mukaan olla vaikeaa, koska samankaltaisia oireita voi aiheuttaa esimerkiksi univaikeudet tai masennus.
FM ja PsM Anna-Leena Heikkinen etsi väitöstutkimuksessaan uutta tietoa ja uusia menetelmiä työikäisten kognitiivisten oireiden arviointiin.
Tutkimuksesta käy ilmi, että työssä käyvät muistisairausdiagnoosin saavat henkilöt tunnistavat kognitiiviset oireensa paremmin kuin yleisesti on ajateltu. Tuloksista kuitenkin korostuu, että työikäisten kognitiivisten oireiden ensiarvioinnissa tarvitaan luotettavia, helppokäyttöisiä ja helposti saatavilla olevia arviointimenetelmiä.
Heikkisen tutkimuksessa käytetty Työssä muistaminen -kysymyssarja voi tulosten valossa auttaa tunnistamaan koettuja muistioireita. Kysymyssarjaa käytettäessä havaittiin, että erityisesti muistisairausdiagnoosin saaneet raportoivat sen avulla enemmän kognitiivisia oireita kuin muut.
Myös kahden tutkimuksessa tutkitun seulontatestin vertailussa muistisairaat suoriutuivat heikommin kuin muut vastaaja, ja erityisesti niistä toinen, Ineco Frontal Screening -testi, havaittiin lupaavaksi toiminnanohjauksen arviointimenetelmäksi.
Lisäksi tutkimuksessa todettiin, että laajempi neuropsykologinen tutkimus tarjoaa tärkeää tietoa kognitiivisen oirekuvan erottamiseksi eri potilasryhmien välillä. Laajemmassa neuropsykologisessa tutkimuksessa havaittiin, että muistisairaat kärsivät erityisesti muistin ja toiminnanohjauksen heikentymisestä verrattuna muihin potilasryhmiin. Myös eroja Alzheimerin tautia ja otsaohimolohkorappeumaa sairastavien potilaiden välillä havaittiin.
Filosofian ja psykologian maisteri Anna-Leena Heikkisen väitöskirja Evaluation of Cognitive Complaints and Neuropsychological Performance in Early-onset Cognitive Impairment and Dementia tarkastettiin Oulun yliopistossa 22.3.2024. Vastaväittäjä toimi dosentti Tiia Saunamäki Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Anne Portaankorva Helsingin yliopistosta.
Lähde: väitöstiedote
Iina Aalto