Pitkäikäisyyden yleistyminen vaatii terveydenhuollon uudistumista

Pitkäikäisyyden yleistymisestä seuraava sairastavuuden kasvu on huomioitava palveluiden ja hoitokäytäntöjen suunnittelussa. Esimerkiksi lisääntyvä monisairastavuus muistisairailla luo uudenlaisia haasteita sairauksien hoidolle.

TtM Pauliina Halosen väitöskirja tarkastettiin Tampereen yliopistossa 26.1.2024. Kuva: Johanna Westergård.

TtM Pauliina Halosen tuoreessa väitöstutkimuksessa selvitettiin pitkäaikaissairauksien ja monisairastavuuden esiintyvyyttä 90-vuotiailla ja sitä vanhemmilla tamperelaisilla.

Tutkimuksessa toteutetussa kyselyssä lähes puolet yli 90-vuotiaista ilmoitti sairastavansa muistisairautta. Masentuneisuutta raportoi hieman alle viidennes. Vaikka muistisairautta sairastavien suhteellinen osuus väheni hieman, heidän kokonaismääränsä kaksinkertaistui, koska yli 90-vuotiaiden määrä kasvoi voimakkaasti tutkimusajanjaksolla vuodesta 2001 vuoteen 2018.

– Muistisairautta sairastavien hyvin vanhojen ihmisten toimintakyky tai kyky pärjätä itsenäisesti ei ole juurikaan parantunut tällä vuosituhannella, joten muistisairautta sairastavien määrän kasvu merkitsee hoivan tarpeen lisääntymistä, Halonen sanoo Tampereen yliopiston väitöstiedotteessa.

Pitkäikäisyyden yleistymistä pidetään yhtenä merkittävimmistä ihmiskunnan saavutuksista viime vuosisadan aikana. Pitkään elävistä kuitenkin suurin osa sairastuu elämänsä aikana erilaisiin pitkäaikaissairauksiin, joihin he tarvitsevat hoitoa ja apua. Yleistyvä pitkäikäisyys lisää siis myös palveluiden tarvetta ja edellyttää uudenlaisia hoitokäytäntöjä.

Sairauksista diabetes, verenpainetauti ja nivelrikko yleistyivät eniten väitöstutkimuksen tutkimusaikana. Masentuneisuutta raportoivien osuus väheni.

Tutkimuksessa tarkasteltiin sairauksien esiintyvyyttä erikseen vastaajilla, joilla oli muistisairaus. Sairauksien määrä kasvoi myös tässä joukossa. Varsinkin masennus esiintyi usein yhdessä muistisairauden kanssa. Lisääntyvä monisairastavuus erityisesti muistisairailla luo uudenlaisia haasteita sairauksien hoidolle.

Vanhojen ihmisten määrä kasvaa vielä tulevaisuudessakin merkittävästi. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Suomessa olisi vuonna 2040 noin 140 000 90 vuotta täyttänyttä henkilöä, kun vuonna 2021 heitä oli noin 58 000.

Terveystieteiden maisteri Pauliina Halosen gerontologian alaan kuuluva väitöskirja Chronic Diseases and Multimorbidity Among the Oldest Old tarkastettiin julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa 26.1.2024. Vastaväittäjänä toimi professori Eija Lönnroos, Itä-Suomen yliopisto. Kustoksena toimi professori Marja Jylhä, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto.

Koottu väitöstiedotteesta

Saska Kurki