Teknologia mahdollistaa yksilöllisen sydänkuntoutuksen

Sydänkuntoutuksessa älylaitteet ja muut teknologiasovellukset tuovat uudenlaisia mahdollisuuksia kuntoutujan elämänmuutokseen. Yksilöllisesti kohdatuksi tuleminen on elämänmuutoksen keskiössä, havaittiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehdyssä väitöskirjassa.

Arjessa käytämme useita sovelluksia ja palveluita, joilla voimme tarkkailla omaa hyvinvointiamme. Samoin kuntoutuksessa on käytössä yhä enemmän teknologiaa. TtM Marjo-Riitta Anttila tutki tuoreessa väitöskirjassaan digitaalista sydänkuntoutusprosessia. Sydänkuntoutuksessa teknologiset ratkaisut ovat luoneet uudenlaisia toimintamahdollisuuksia kasvavaan palvelutarpeeseen.

Tutkimuksessa vuoden kestänyt sydänkuntoutus toteutettiin kasvokkaisen ja verkkokuntoutuksen yhdistelmänä.Sydänkuntoutuskurssi sisälsi kolme viiden vuorokauden jaksoa kuntoutuslaitoksessa noin vuoden aikana. Kuntoutusjaksojen välillä verkossa oli fysioterapeutin teettämä liikunnallinen ohjaus ja vertaiskeskustelua. Kuntoutujat seurasivat aktiivisuusrannekkeella omaa fyysistä aktiivisuuttaan.

Tutkimuksessa tunnistettiin neljä digikäyttäjäprofiilia: pelokas tarkkailija, innoton osallistuja, harkitseva toteuttaja ja aktiivinen käyttäjä. Pelokkaat tarkkailijat ja innottomat osallistujat osoittivat kasvotusten tapahtuvan ohjauksen tarpeen, kun taas harkitseville toteuttajille ja aktiivisille käyttäjille ohjauksen tarve oli vähäisempää. Aktiivisuusrannekkeen käyttö herätti kipinän elämänmuutokseen erityisesti innottomille osallistujille, kun taas aktiiviset käyttäjät toivoivat enemmän yksilöllisempää palautetta teknologian avulla.

– Tutkimus osoitti, että kuntoutujilla on erilaiset valmiudet ja osaaminen teknologian käyttöönotossa, Anttila tiivistää.

Estää vai edistää?

Kuntoutujien asenteet teknologiaa kohtaan olivat linjassa teknologian käytettävyyden kanssa: Helppokäyttöinen ja vuorovaikutteellinen teknologia sekä koettu hyödyllisyys edistävät teknologian hyväksymistä ja käyttöönottoa sekä tukee kuntoutujien luottamusta ja osallisuutta elämänmuutokseen. Toimimaton teknologia taas estää sitoutumista digikuntoutukseen.

– Kuntoutujat toivoivat erityisesti helppokäyttöistä, toimivaa teknologiaa sekä yksilöllisyyttä ja hyödyllisyyttä oman kuntoutuksen kannalta. Kuntoutujille merkityksellistä oli vertaisryhmän välinen elämänmuutokseen liittyvä keskustelu ja kokemuksien jakaminen, kertoo Anttila.

Kuntoutukselta vaaditaan rohkeutta uudistua

Monimenetelmällinen tutkimus nostaa kuuluviin kuntoutujien kokemukset ja äänen. Luottamuksen rakentuminen oli merkityksellistä kuntoutuksessa ja osana elämänmuutosprosessia. Luottamuksen rakentuminen itseen, toisiin ja omaan elämään edellyttää omien tunteiden ymmärtämistä ja sairauden tuomien ajatusten tunnistamista sekä uuden elämäntilanteen hyväksymistä.

– Sydänkuntoutukseen todellakin kannattaa tulevaisuudessakin panostaa. Toisaalta kuntoutukselta vaaditaan rohkeutta uudistua. Kuntoutujilla on valmiutta uudenlaiseen toimintatapaan, jossa huomioidaan räätälöidyt digitaaliset ratkaisut. Kuntoutujille on mahdollistettava vahva toimijuus ja mahdollisuus toteuttaa omaa kuntoutuspolkua, jossa huomioidaan yksilölliset tavoitteet ja toisaalta teknologiaan liittyvä osaaminen, motivaatio ja teknologin käytön halukkuus, kiteyttää Anttila.

Väitöskirjatutkimus on osa laajempaa, dosentti Tuulikki Sjögrenin johtamaa ja Kelan rahoittamaa Etäteknologia sydänkuntoutuksessa (EtSy) -tutkimusta, joka toteutettiin vuosina 2015–2018. Kolmekymmentäyhdeksän sepelvaltimotautia sairastavaa potilasta käytti teknologiaa kuntoutuksen väliaikoina. Heidän keski-ikänsä oli 54 vuotta ja tutkittavista oli 74 % miehiä.

TtM Marjo-Riitta Anttilan fysioterapian väitöskirja “Trust-building and personalized life changes among digital cardiac rehabilitation process” tarkastetaan perjantaina 31.3.2023 klo 12 alkaen Jyväskylän yliopiston Vanhassa juhlasalissa S212. Vastaväittäjänä toimii dosentti Riitta Seppänen-Järvelä (Kela) ja kustoksena apulaisprofessori Arto Hautala (Jyväskylän yliopisto).

Väitöstä voi seurata verkossa.

Väitöskirja verkossa

Lisätietoja:

TtM Marjo-Riitta Anttila, Liikuntatieteellinen tiedekunta

marjo-riitta.m-r.anttila@jyu.fi

Tekstikooste: Katja Kosonen